RSS

Päivittäiset arkistot: 10.11.2018

Säihkyvä kaulakoru

Herra* on laupias ja armahtava, pitkämielinen ja suuri armossaan. Ps.103:8.

Psalmi 103 on aarreaitta, helmiä täynnä. Se on kuin timanttikoru, joka sädehtii Kristuksen morsiamen kaulassa. Siinä on ihmiselämä kuvattuna syntymästä kuolemaan asti ja se heijastaa koko ajan Jumalan kunniaa ja tuo esiin Kristuksen kirkkauden evankeliumia:

Ei hän aina riitele eikä pidä vihaa ikuisesti. Ei hän tee meille syntiemme mukaan eikä maksa meille pahojen tekojemme mukaan… Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme Ps.103:9,10,12.

Kauniisti siinä kuvataan Jumalan ja ihmisen suhde, Luojan ja hänen luotunsa asema: Sillä hän tietää, millaista tekoa me olemme; hän muistaa, että olemme tomua. Ihmisen elinpäivät ovat kuin ruoho; hän kukoistaa kuin kedon kukka. Kun tuuli käy hänen ylitseen, ei häntä enää ole eikä hänen asuinpaikkansa häntä enää tunne. Ps.103:14-16.

Tämä elämän lyhyys ja hauraus, tämä ihmisen kuolevaisuus oli se, mikä kosketti minua tänään. Toisaalta se turvallisuus, jota koko tämä psalmi huokuu. Se tosin kuvaa meidät hauraiksi ja haavoittuviksi, syntisiksi olennoiksi, mutta samalla saamme olla Jumalan armon varassa täysin turvassa.

Mutta Herran* armo on ikuisuudesta ikuisuuteen niiden yllä, jotka häntä pelkäävät, ja hänen vanhurskautensa kestää lapsen lapsille, niille, jotka pitävät hänen liittonsa, muistavat hänen asetuksensa ja noudattavat niitä. Ps.103:17-18.

Mikä Jumalan armotekojen ylistys! Hienoa runoutta, rohkaisevaa luettavaa – ja niin totta. Monet runoilijat kyllä sepittävät hienoja säkeitä, mutta ne ovat kuin unta, ihmisen haaveita. Tässä kerrotaan Jumalan ajatuksia, kuvataan hengen avulla ihmiselämän kurjuus ja ihanuus. Se on muuttumatonta, se on horjumatonta Jumalan sanaa, se on totuuden kallioperustaa. Kaikki siinä keskittyy ja huipentuu Kristukseen ja hänen armoonsa ja rakkauteensa, jolla hän on meidät lunastanut. Meidät huonot, meidät erehtyväiset, meidät pahat hän on ottanut rakkautensa piiriin. Hän kantaa, hän pelastaa, hän vie lepoon, hän ottaa taivaan kotiin. Hän vie meidät sinne, missä hän itse on: Herra* on pystyttänyt istuimensa taivaisiin, ja hänen kuninkuutensa hallitsee kaikkea. Ps.103:19. Ja mikä onkaan johtopäätös kaikesta?

Ylistäkää Herraa*, kaikki hänen joukkonsa, te hänen palvelijansa, jotka täytätte hänen tahtonsa. Ylistäkää Herraa*, kaikki hänen luotunsa hänen valtakuntansa kaikissa paikoissa. Ylistä Herraa*, minun sieluni! Ps.103:21-22.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Säihkyvä kaulakoru

Kirjoittanut : 10.11.2018 Kategoria/t: Rohkaisu