Sillä se on armoa, jos joku omantuntonsa tähden Jumalan edessä kestää vaivoja syyttömästi kärsien. 1.Piet.2:19.

Me kaikki kaipaamme saada kokea Jumalan armoa, mutta emme aina tunnista Jumalan armoksi niitä vääryyksiä, joita meille tehdään. Jaska Jokunen sanoi kerran ”Jos virheistä oppii, minä olen maailman oppinein ihminen!” Voimme vastaavasti ajatella: ”Jos nämä kaikki vastoinkäymiset ovat Jumalan armoa, taidan olla Jumalan lempilapsi!”

Terveeseen uskoon vaan kuuluvat kaikenlaiset vastoinkäymiset ja epäoikeudenmukaisuudet. Emme koskaan kasva uskossamme Kristuksen kaltaisuuteen, jos elämä on pelkää ruusuilla tanssimista ja kuin silkkiä vaan. Usko ja luottamus Jumalaan kasvaa siellä, missä sitä koetellaan.

Rakkaani, älkää oudoksuko sitä tulenpoltetta, jossa olette ja joka on teille koetukseksi, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa. Päinvastoin iloitkaa sitä mukaa kuin olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, jotta saisitte iloita ja riemuita myös hänen kirkkautensa ilmestyessä. 1.Piet.4:12-13.

Tämä on nykyajan ihmiselle vaikea läksy. Olemmehan saaneet kokea korkean elintason ja huiman teknisen edistymisen. Pääsemme autolla nyt mihin vaan. Jos täytyy lähteä kauemmaksi, pääsemme sinne lentäen. Tämä elämäntapa myös pettää. Saatamme alkaa uskoa omaan voimaan. Saatamme luottaa liikaa omiin kykyihimme. Turvaudumme heti tekniikkaan, kun pitää ratkaista ongelmia. Unohdamme niin helposti Jumalan ja unohdamme, kuinka riippuvaisia olemme Jumalasta ja hänen huolenpidostaan. Kun tulee työttömyys vastaan, olemme ymmällämme. Emme suostu olemaan avuttomia, köyhiä tai kipeitä. Jostakin pitäisi löytää nappi, jota painamalla ongelma poistuu…

Jos kerran olen uskossa, jos kerran Jeesus on Vapahtajani, jos kerran Raamattu on totta, voin säilyttää rauhallisuuteni kaikissa elämän myrskyissä ja luottaa Jumalaan:

Kaiken armon Jumala on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa Jeesuksessa. Vähän aikaa kärsittyänne hän valmistaa, tukee, vahvistaa ja lujittaa teitä. 1.Piet.5:10.