Päivittäiset arkistot: 01.06.2019

Valistuksen ajan ihmisestä tuli kovin viisas. Hän unohti rajallisuutensa. Ihmiselle kävi vähän samalla tavalla kuin sille dementoituneelle vanhukselle, joka sanoi ”en minä ole huomannut, että minun muistini olisi huonontunut”. Kun elämme jo postmodernia aikaa, ihmisen omakuva on muuttunut entistä ylpeämmäksi, itseriittoisemmaksi. Nyt jo kaikki hoituu omin avuin ja ilmastonmuutoskin on ”hyvin hallinnassa”.

Älä ole viisas omissa silmissäsi. Pelkää Herraa* ja karta pahaa! Sananl.3:7.

Kuningas Salomosta sanottiin, että hän oli viisas. Mutta hänenkin viisaudessaan oli puutteensa. Miehellä oli tuhat vaimoa ja kuten eräs saarnamies siihen lisäsi ”tuhat anoppia”! Miten viisas sellainen mies on?

Ei ihminen ole kovin viisas olento. Määrättyyn rajaan asti osaamme käyttää järkeä, osaamme tehdä päätelmiä, osaamme rakentaa ja keksiä, mutta jossain pisteessä se viisaus aina loppuu. Jumala, joka meidät loi, tarkoitti tehdä meidät sellaisiksi – ymmärrykseltä ja viisaudelta rajallisiksi. Sen tarkoitus oli tehdä meidät riippuvaisiksi Jumalasta. Oli tarkoitus, että oman viisauden loppuessa, pyydämme sitä Jumalalta. Siksi Jumala jo alun alkaen otti sen asenteen, josta Jaakob sanoo:

Jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille auliisti ja moittimatta, niin se hänelle annetaan. Jaak.1:5.

Viisaus tarkoittaa taitoa elää oikein, ymmärrystä joka ohjaa Jumalan tahdon tekemiseen, ratkaisukykyä ongelmatilanteissa, sovittelutaitoa riidoissa jne. Viisaus ei Raamatussa tarkoita valistuksen ajan tietoviisautta. Sehän on peräisin ”hyvän ja pahan tiedon puusta”. Tosi viisaus on peräisin ”Elämän puusta”, joka on Kristus. Rohkaisen siis sinua (kuten itseänikin) tiedostamaan oman viisauteni rajat ja pyytämään rohkeasti Jumalalta sitä viisautta, josta Paavali sanoo:

… että he, sydämet yhteen liitettyinä rakkaudessa, saisivat rohkeuden omistaa täysin varman ymmärtämisen koko rikkauden ja pääsisivät tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen. Hänessä ovat kaikki viisauden ja tiedon aarteet kätkettyinä. Kol.2:2-3.

(Geokätköily = maastosta etsitään sinne piilotettuja aarteita. Teokätköily = Kristuksesta etsitään viisauden ja tiedon aarteita.)