Arkistot kuukauden mukaan: elokuu 2019

Saatat olla murheiden kuormittama tänään. Jokapäiväisen elämän huolet painavat. Mutta Herra sanoo:

Tämä päivä on pyhitetty meidän Herrallemme. Älkää siis olko murheissanne, sillä ilo Herrassa* on teidän väkevyytenne. Neh.8:10.

Ilo on yksi niistä Jumalan lahjoista, joka on helppo kadottaa. Se hukkuu niin kuin avain tai sielunvihollinen ryöstää sen. Etsi siis ilosi. Katso, se on jossakin sinua lähellä.

Mieti, miten paljon hän sinua rakastaa. Hän on kuollut puolestasi. Hän vie sinut kirkkauden maahan ja hyvittää sinulle kaiken, lohduttaa sinua niin, että sinun ilosi palaa – se ilo, joka on sinulle tuttua. Sen lisäksi hän voi antaa iloa, jonka kaltaista et tiennyt olevankaan.

Jo tänään saat maistaa tulevan maailman iloa, sillä sinulla on Jumalan sana ja Pyhä Henki, joka tekee sen eläväksi. Pyhä Henki tekee sinusta tänään lapsen, joka nauttii elämästä.

Jumala on Luoja, joka on luonut kaiken, mitä ympärillämme on. Jumala on monessa mielessä salattu Jumala, mutta hänen luovuutensa on kaikista hänen ominaisuuksistaan eniten näkyvillä ja se tulee vastaan kaikkialla. Ja koska hän loi ihmisen omaksi kuvakseen, myös ihminen on luova ihminen. Et voi täyttää Jumalan suunnitelmaa elämääsi varten, ellet luo mitään.

Miten siis parhaiten huolehdin siitä, että olisin luova? Luovuus nousee esiin keskeltä joutilaisuutta. Joutilaisuudella tarkoitan sellaista vapaa-aikaa, joka ei ole täynnä menemistä ja tulemista ja touhuamista (kuten on tyypillistä nykyihmiselle), vaan joka antaa tilaa ajatella luovia ajatuksia, suunnitella jotakin, kypsyttää sielun syvyyksistä esiin jotakin uutta. Muistatko Betanian Marian? Hän löysi joutilasta aikaa keskellä kiirettäkin. Hän jäi kuuntelemaan Jeesuksen ajatuksia. Kun seurustelet Luojan kanssa, alat itsekin tulla luovaksi ihmiseksi.

Rohkaisen siis sinua hiljentämään vauhtia ja olemaan hiljaa Luojan kanssa. Anna hänen henkensä tartuttaa sinuun luovuuttaan. Juo hänen lähteestään. Hänen antamansa elävä vesi kumpuaa sinusta esiin kuin lähde. Et tiedäkään, mitä rikkauksia sinun sydämesi maaperä kätkee, ennen kuin kaivat ne rikkaudet esiin.

Sillä rauhan kylvö kylvetään, viiniköynnös antaa hedelmänsä, maa antaa satonsa ja taivas kasteensa. Tämän kansan jäännökselle minä annan perintöosaksi kaiken tämän. Sak.8:12.

Koska meillä on ympärillämme näin suuri todistajien pilvi, pankaamme mekin pois kaikki, mikä painaa, ja synti, joka helposti kietoo. Hepr.12:1.

Menneisyyden kielteiset kokemukset kerääntyvät helposti mielen pohjalle ja muuttuvat taakaksi, joka tekee elämän vaelluksesta kipeän ja raskaan taipaleen. On terveellistä osata unohtaa ja antaa anteeksi. On terveellistä osata jättää menneet asiat taakse ja katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen. On terveellistä myös antaa itselleen anteeksi ne mokat, mitä on tullut tehtyä. Minunkin pitää osata antaa itselleni anteeksi ne monet kerrat, kun olen hermostunut ja suuttunut. Olen voinut sanoa sellaista, mitä sitten kadun. On myös ihmisiä, joiden on ihan mahdotonta antaa anteeksi pienintäkään suutahdusta toiselta. Joskus ei saa anteeksi, vaikka kuinka pyytäisi. Senkin voi liittää unohdettavien asioiden listalle.

Erilaisen pahan mielen kanssa on raskasta tehdä matkaa. On kuin raahaisi isoa matkalaukkua mukanaan. Mutta sellainen hikoileminen on turhaa ja syö miestä. Jumalan täysi sotavarustus ei sisällä edes kevyttä kenttäreppua. On askelta keventävää ravita itseään Jumalan armon sanomalla, elää siitä itse ja antaa toistenkin elää. Jeesus on tullut ja nyt en enää perusta vanhurskauttani lain noudattamiseen, vaan Kristuksen ristin työhön: Eihän yksikään ihminen tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista… Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen kaikille, jotka uskovat. Ei tässä ole mitään erottelua. Sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kirkkautta vailla mutta saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room.3:20,22-24.

Niinpä rohkaisen sinua jättämään pettymykset taakse. Älä märehdi menneitä. Katso eteenpäin. Tänään on armon päivä ja huomenna on uusi päivä ja ylihuomenna vielä uudempi päivä. Jumala tekee uutta. Hän on armollinen ja hän palkitsee erityisesti ne, jotka kiitollisena kaikista saamistaan siunauksista odottavat uusia siunauksia. Heitä pois kaikki tunne-elämän romu, vie roskiin epäonnistumisen jätepussit, ja se mikä vielä painaa, jätä Jeesuksen veren alle. Kun olet tunnustanut syntisi Herralle, usko tämä: ”Sinun syntisi annetaan anteeksi Jeesuksen nimessä!” Päätä antaa ikävien asioiden olla enempää penkomatta. Päätä olla kostamatta. Elä rauhassa itsesi, Jumalan ja toisten ihmisten kanssa – sikäli kuin se sinusta riippuu.

Ei niin, että olisin jo saavuttanut sen tai tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että voittaisin sen omakseni, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut omakseen. Fil.3:12.

Filippos meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi kansalle Kristusta. Ap.t.8:5.

Kristillinen usko huipentuu henkilöön, ei asioihin. Huomaamme kuitenkin, että vaikka tiedostammekin tarpeen elää Kristus-keskeistä elämää, alamme siitä huolimatta helposti keskittyä asioihin, jotka liittyvät seurakuntaan, teologiaan, lähetystyöhön ja kaikkiin hyviin ja kauniisiin asioihin, joita liitämme kristilliseen uskoomme. Voimme tehdä ”tieteellisen” kokeen ja mitata omia puheitamme ja erityisesti sitä, kuinka paljon puhumme Jeesuksesta ja kuinka paljon jostain oheisasiasta. Tulokseksi voimme saada, että puhumme Kristuksesta vain 10% kaikesta puheesta, joka liittyy uskoon, ja 90% puhumme erilaisista muista asioista. Tai Jeesus saa jonkin vielä huonomman prosentin.

Meidän tulisi palata uskomme keskipisteeseen. Paavalilla oli sama tavoite, kun hän kirjoitti kolossalaisille: Tahdon teidän tietävän, kuinka suuri taistelu minulla on teidän tähtenne ja laodikealaisten ja kaikkien niiden tähden, jotka eivät ole nähneet minun kasvojani, että he, sydämet yhteen liitettynä rakkaudessa, saisivat rohkeuden omistaa täysin varman ymmärtämisen koko rikkauden ja pääsisivät tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen. Hänessä ovat kaikki viisauden ja tiedon aarteet kätkettyinä. Kol.2:1-3. Kristus on keskeistä: hänen elämänsä, hänen työnsä, hänen kuolemansa, hänen ylösnousemuksensa, hänen kuninkuutensa, hänen kirkkautensa – kaikki saa alkunsa hänestä ja kaikki päättyy häneen. Jeesus sanoi itsestään: Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu. Ilm.22:13.

Niinpä rohkaisen sinua ja samalla itseäni: kaikkien elämän vaikeuksien keskellä voimme kääntyä Herran Jeesuksen puoleen. Kristuksessa meille on annettu kaikki, mitä tarvitsemme. Voimme olla turvallisella mielellä, sillä hän ei muutu, hän ei petä, ei hylkää eikä jätä. Hänen sanansa on ”niin ja aamen”. Hän on meidän elämämme (Fil.1:21) ja kaikkemme. Sillä Herra* Jumala on aurinko ja kilpi. Herra* antaa armon ja kunnian, ei hän pidätä hyvää niiltä, jotka vaeltavat nuhteettomasti. Ps.84:11.

Ja kun olemme päässeet tuntemaan hänet, voimme muillekin näyttää tietä hänen luokseen. Voimme auttaa toisiakin kohtaamaan hänen pelastavan armonsa.

Eikä ole pelastusta kenessäkään toisessa, sillä ei ole taivaan alla ihmisille annettu muuta nimeä, jossa meidän pitää pelastua. Ap.t.4:12.

Jotta teidän uskonne havaittaisiin koetuksissa kestäväksi…1.Piet.1:7.

Oletko juuri nyt koetuksen keskellä? Melkein aina voimme vastata ”kyllä”, sillä aina jokin rassaa, aina jokin vihollisen hyökkäys on meneillään. Uskovina joudumme kestämään vainoa ja uskovina joudumme myös kestämään Isän kasvatusta. Kasvatuksen vuoksi te kärsitte. Jumala kohtelee teitä kuin lapsiaan. Mikä on se lapsi, jota isä ei kurita? Hepr.12:7. Jaakob kirjoittaa meille koetuksista näin:

Tehän tiedätte, että teidän uskonne kestävyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä. Ja kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon, että olisitte täydellisiä ja eheitä eikä teiltä missään suhteessa puuttuisi mitään. Jaak.1:3-4.

Hän näyttää sanovan, että koetusten läpikäyminen johtaa hengelliseen kasvuun. Siis erilaisten uskon koettelemusten kautta, joissa meidän kärsivällisyytemme joutuu koetukselle, me kasvamme uskossa. Jaakob valottaa asiaa lisää:

Autuas se mies, joka kiusauksen kestää, sillä kun hänet on koeteltu, hän on saava elämän kruunun. Herra on sen luvannut niille, jotka häntä rakastavat. Jaak.1:12.

Kaiken kestävyyden ja kärsivällisyyden lopputuloksena on voiton kruunu. Jaakob viittaa tässä rakkauteen. Jumala rakasti meitä ja antoi meille Poikansa. Siitä lähti kaikki liikkeelle. Mutta nyt kaiken menestyksellisen kilvoittelun ja uskon lopullisen päämäärän saavuttaminen riippuu myös siitä, annammeko vastarakkautta – rakastammeko me Jumalaa.

Kaiken keskellä, mikä meitä rassaa ja stressaa, voimme siis jaksaa olla kärsivällisiä ja kestäviä uskossa, kun rakastamme Herraa ensirakkaudessa. Jumalan sana rohkaisee meitä, kun erilaiset vastoinkäymiset meitä kurittavat. Jumalan sanan lupauksiin tartumme kiinni uskolla. Usko pysyy vahvana rakkauden kanssa yhdessä. Ja rakkaus pysyy vahvana yhdessä kiitollisen mielen kanssa.

Oletko sinä kiitollinen Jumalan lapsi tänään? Kerro se Jumalalle, niin hän vahvistaa sinua siinä koetuksessa, jossa olet. Katso, millaisiin koetuksiin Jumalan pyhät joutuivat raamatullisena aikana. Niinpä te, sisaret ja:

Veljet, vaivan kestämisessä ja kärsivällisyydessä ottakaa esikuvaksenne profeetat, jotka ovat puhuneet Herran nimessä. Jaak.5:10.