RSS

Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2019

Kuulenko Jumalan puhuvan?

On jännää, miten Jumala puhuu. Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella; sitä vain ei huomata. Job 33:14. Jumalan äänen kuuleminen on elämänikäinen haaste ja omahyväisyys tekee siinä paljon hallaa. Olen itsekin vaaravyöhykkeessä. Kuka on sokea, ellei minun palvelijani, ja kuka niin kuuro kuin minun sanansaattajani, jonka minä lähetän? Kuka on niin sokea kuin minun uskottuni, niin sokea kuin Herran* palvelija? Jes 42:19.

Mutta Jumala ei puhu ainoastaan sanansa kautta, vaan hän peilaa sinun sisäistä ihmistäsi myös ulkoisten tapahtumien kautta. Esimerkiksi: Jos joku kärsii jatkuvaa rahapulaa, Jumalan viesti on: opettele antamaan. Kun opit antamaan omastasi pois, Jumala siunaa sinun rahavarojasi. Jos sinulla ei ole rahavaroja, voit antaa aikaasi. Jatkuva kiire voi olla oire siitä, että olet antanut ajastasi Jumalalle liian vähän. Tai jos ajaudut helposti erimielisyyksiin ihmisten kanssa kotona, koulussa, työpaikalla ja seurakunnassa, mieti onko luonteessasi jotakin, joka vaatii hiomista. Minä ainakin olen ollut tässä suhteessa Jumalan työpöydällä koko elämäni.

Tai jos koet, että sinua on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti ja olet siitä katkera, on luultavaa, että sinulle vain opetetaan, miten ikävä juttu on, jos et kykene antamaan anteeksi jotain vähäpätöistä asiaa. Etsi mielesi ja tunne-elämäsi varastoista siis esiin ne asiat, joissa sinulla on anteeksiantaminen kesken. Sitten päätä antaa anteeksi. Kaiva kuoppa ja hautaa asia tarpeeksi syvälle unohduksen suohon.

Opetan tässä itseäni, kun en aina ollenkaan kykene ajattelemaan, tuntemaan ja toimimaan epäitsekkäästi ja uskon mukaan. Mutta on hyvä ainakin periaatteessa tajuta, kuinka Jumalan Valtakunnassa kaikki toimii antamisen ja palvelemisen kautta. Jumalan valtakunnassa ei voi olla itsekäs. Jumalan valtakunnan ihmiset eivät pyöri itsensä ympärillä, vaikerra omia vaivojansa, valittele rahapulaansa tai muistele kärsimäänsä pahaa. Löydämme Raamatusta hyviä esimerkkejä tästä, kuten Paavalin.

Olkaa minun seuraajiani, veljet, ja tarkatkaa niitä, jotka vaeltavat sen esikuvan mukaan, jonka me olemme teille antaneet. Fil.3:17.

Kuinka terveellistä onkaan ajatella Jumalan valtakunnan ihmisiä ja päättää tulla heidän kaltaisekseen. Jos ei nyt kertaheitolla, niin ainakin askel kerrallaan. Terve usko kasvaa. Auta minua, Jeesus, tähän kasvuun!

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Kuulenko Jumalan puhuvan?

Kirjoittanut : 17.11.2019 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Hänen haavojensa kautta

Rangaistus oli hänen päällään, että meillä olisi rauha, ja hänen haavojensa kautta meidät on parannettu. Jes.53:5.

Murtunut ja nöyrä henki on Jumalan mieleen (Jes.57:15). Näyttää siltä, että niin paljon kuin tarvitsemme Kristuksen haavoja voidaksemme parantua, yhtä paljon tarvitsemme omia haavojamme, jotta välillemme syntyisi vetovoimaa. Kun koemme kipua, kun olemme haavoilla, kun elämä murjoo, kun unelmamme särkyvät, kun epätoivo iskee ja elämänhalu katoaa – silloin tarvitsemme häntä, joka oli ”kipujen mies”, häntä joka yksin voi auttaa. Koska hän on itse kärsinyt ja ollut kiusattu, hän kykenee kiusattuja auttamaan. Hepr.2:18.

Jos siis haluamme päästä lähelle Vapahtajaamme, älkäämme aina väistäkö elämän tuomaa tuskaa. Vaistomaisesti vältämme kärsimystä, mutta aina ei pakeneminen auta. Mukavuudenhalu kenties johdattelee meitä, mutta niin ylellistä ei kenenkään elämä ole, ettei mikään häiriötekijä koskaan yllätä. Kuolema ja sairaus – niillä on paikkansa. Pettymys rakkaudessa, avioliiton särkyminen, köyhyys ja puute – monella tapaa ihmisten lapsia koetellaan. Mutta on lohdullista tietää: Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kannattavat ikuiset käsivarret. 5.Moos.33:27. Kun sinun sydämessäsi on uskon luottamus Jumalaan, et anna periksi pelolle – uskallat elää. Tiedät, että hän on sinun kanssasi, tapahtui mitä tapahtui.

Kun hedelmäpuuta jalostetaan, jalosta puusta otetaan oksia ja oksat kiinnitetään hedelmäpuun runkoon. Sekä runkoon että oksaan tehdään tasainen viilto ja sitten ne puristetaan yhteen. Näin kummankin haavat kohtaavat, haava haavan päälle. Haavojensa kautta niistä tulee yksi puu. Haavan kautta oksa alkaa saada ravinteita rungosta.

Tiedä siis, että sinun tuskasi voi olla siunauksen lähde. Sinun kipusi voi kääntyä voitoksi. Sinun särkymisesi voi tuottaa sinusta esiin sellaista, joka auttaa muita. Vie haavasi Kristukselle, hän muuttaa ne siunauksen kanaviksi. Hän voi antaa sinulle voitelun, joka ei toimi ilman noita arpiasi. Hän käyttää sinun myötätuntoasi, jonka olet oppinut omien kärsimyksiesi kautta. Hän valjastaa sinun säälisi, hän ottaa sinun sisäisen tuskasi käyttöönsä ja lähettää sinut veljien ja sisarien luo, jotka ovat ahdingossa.

Minä tiedän sinun ahdistuksesi ja köyhyytesi – sinä olet kuitenkin rikas. Ilm.2:9.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Hänen haavojensa kautta

Kirjoittanut : 16.11.2019 Kategoria/t: Profetia, Rohkaisu

 

Kirkastuneen ilon vallassa

..sillä te tarvitsette kestävyyttä, että täyttäisitte Jumalan tahdon ja saisitte sen, mikä on luvattu. Hepr.10:36.

Kun Jumala tekee elämässämme uutta, saamme uudenlaista elinvoimaa, innostusta ja ensirakkautta sydämeemme. Sellaisen uuden innostuksen turvin pääsemme uuteen vauhtiin, kykenemme keskittymään ja sitoutumaan, pääsemme kasvuun, kenties kokonaan uudelle tasolle – pääsemme joka suhteessa eteenpäin. Tätä kutsutaan hengellisessä elämässä morsiusajaksi.

Sitten seuraa tasaisempi matkanteko. Usko alkaa maistua työltä ja suorittamiselta. Usko alkaa vaatia veronsa, joudumme maksamaan hintaa siitä, että seuraamme Herraa. Huomaamme, että tarvitsemme vakaumuksellisuutta, kun kaikenlaiset maailman houkutukset ja synnin kiusaukset iskevät päin. Innostus, jota alkuun tunsimme, latistuu. Pelkkä matkanteon yksitoikkoisuus voi viedä parhaan terän. Tässä vaiheessa tarvitsemme kestävyyttä ja sitkeyttä ja peräänantamattomuutta. Itse asiassa kaikenlaiset ahdingot kasvattavat meissä kärsivällisyyttä (Room.5:3, Jaak.1:3) ja Raamatun sana on hyvää evästä, kun tarvitsemme pitkäjänteisyyttä (Room.15:4). Valitettavasti erilaiset koettelemukset voivat myös saada meidät luovuttamaan. Jos uskomme murenee, kun sitä koetellaan, voimme joutua luopumisen tilaan ja palaamme takaisin maailmaan. Tämä voi tapahtua hyvin huomaamatta. Uskovaisen eleet ehkä jäävät, mutta sisäinen palo sammuu.

Niinpä haluan sanoa, että sinä voit sittenkin olla vahva ja selviytyä matkan rasituksista. Sinä voit kiertää kaikki sudenkuopat, olla urhea, kestää kiusauksissa. Koetuksia ei ole tarkoitettu uskon murentamiseen, vaan vahvistamiseen. Tehän tiedätte, että teidän uskonne kestävyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä. Jaak.1:3. Uskon kestävyys on vähän samanlainen kuin fyysinen kunto – erilaiset rasitukset auttavat sitä paranemaan, tulemaan vahvemmaksi.

Älkäämme siis pelästykö koetuksia, matkan rasituksia ja asioita, jotka ovat vaikeita kestää. Niiden kautta uskomme lujittuu, luottamus Jumalaan kasvaa. Ja kun pääsemme eteenpäin, pääsemme myös lähemmäs maalia. Niin kauan kuin taivas on tavoitteemme, pyrkikäämme lähelle Herraa, elämään ensirakkaudessa Kristukseen, niin saamme siitä iloa ja voimia matkalle.

Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette häntä nyt näe, ja te riemuitsette sanoin kuvaamattomalla ja kirkastuneella ilolla, sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen. 1.Piet.1:8-9.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Kirkastuneen ilon vallassa

Kirjoittanut : 15.11.2019 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Jo riittää!


Niin he sanoivat: ”Herra, tässä on kaksi miekkaa.” Hän vastasi: ”Riittää”. Luuk.22:38.

Voidaan kysyä, mitä Jeesus tarkoitti vastauksellaan. Vastausta voidaan tulkita eri tavoin ja huomata sen moniselitteisyys. Ehkä hän tarkoitti sanoa, että ”jo riittää sapelinkalistelu. Tätä asiaa ei voida ratkaista miekan voimalla.” Toisaalta, kun katsomme pari jaetta taaksepäin, Jeesus oli juuri todennut: Mutta nyt, jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa, samoin myös laukun, ja jolla ei ole, myyköön viittansa ja ostakoon miekan. Luuk.22:36. Hän siis kaiketi tarkoitti miekalla Jumalan sanaa.

Raamattu on joskus moniselitteinen, usein monitasoinen. Siinä voi olla pinnallinen taso ja syvempi taso ja vielä niiden lisäksi syvähengellinen taso – se kaikkein oleellisin asian ydin. Kun etsimme tulkintoja Uuden testamentin ymmärtämiseksi, on syytä kääntyä Vanhan testamentin puoleen. Esimerkiksi kasteen merkitys ei avaudu erityisen syvällisellä tavalla ellei sen merkitystä kartoiteta Vanhan liiton kirjoitusten pohjalta. Niinpä etsimme tässä tapauksessa sanaa ”riittää” raamatunhakuohjelmasta ja löydämme kohdan Samuelin kirjasta:

Mutta kun enkeli ojensi kätensä Jerusalemia kohti tuhotakseen sen, Herra* katui onnettomuutta ja sanoi enkelille, joka tuhosi kansaa: ”Jo riittää, laske kätesi alas.” Herran* enkeli oli silloin jebusilaisen Araunan puimatantereen luona. 2.Sam.24:16.

Huomaamme helposti yhtäläisyyden. Kun Herramme oli menossa Getsemaneen, hän liikkui Araunan puimatantereen – eli temppelivuoren – vaiheilla ja toi esiin tämän totuuden, jonka hän oli sydämessään ymmärtänyt jo kauan sitten: ”Ihmiskunnan syntiongelmaa ei voida ratkaista poliittisesti, käymällä sotia, edes uskonsotia. Miekoin ei voida tätä ongelmaa ratkaista. Teurastaminen riittää nyt kertakaikkiaan. Eivät eläinuhritkaan voi poistaa syntejä. ..mutta uhreissa on jokavuotinen muistutus synneistä. Hepr.10:3.” Hänen sydämeensä oli iskostunut Jumalalta saatu näky ja kutsumustietoisuus, jota Raamattu hahmottaa mm. näin: Siksi Kristus sanoo maailmaan tullessaan:  ”Uhria ja lahjaa sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit. Polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mieltynyt. Silloin minä sanoin: Katso, minä olen tullut – kirjakääröön on minusta kirjoitettu – tekemään sinun tahtosi, Jumala. Hepr.10:5-7. Kristus siis toistaa Isän sanat ”jo riittää” ja tuo esiin sovituksen todellisuuden. Hän tuo Jumalan armon jatkuvan rankaisemisen ja tuomitsemisen tilalle. Daavid sanoi, että hänen olisi pitänyt kärsiä Israelin kuninkaana kansan sijasta (2.Sam.24:17). Jeesus toteutti nyt tämän profetian. Daavid pystytti alttarin Araunan puimatantereelle ja sillä uhrattiin eläimiä. Jeesus pystytti uuden liiton alttarin Golgatalle ja uhrasi itsensä, vuodatti verensä ja antoi henkensä kaikkien edestä.

Mikä mahtava teko, mikä sankarityö! Mikä kirkkaus loistaa nyt maailman yöhön! Yksi sana ”riittää” kuvaa niin hyvin tätä käännekohtaa.

Hän antoi itsensä lunnaiksi kaikkien puolesta, todistukseksi oikeaan aikaan. 1.Tim.2:6.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Jo riittää!

Kirjoittanut : 14.11.2019 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Vaihtelu virkistää

Mutta kun sinä rukoilet, mene kammioosi, sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka salassa näkee, palkitsee sinut. Matt.6:6.

Monien uskovien ongelma on, että heillä ei ole mitään säännöllistä rukousohjelmaa, jota he veisivät läpi päivittäin. Monilta puuttuu se itsekuri, mitä tarvitaan ”rukouskammioon vetäytymiseen” tai raamatun esille ottamiseen ja lukemiseen.

Mutta sitten kun on rukousohjelma, vaarana on rutinoitua ja toistaa samoja rukouksia kuin papukaija. Siksi on aina välillä syytä pyytää, että Pyhä Henki ohjaa meitä paitsi rukoilemisessa myös rukousohjelmamme muuttamisessa hänen mielensä mukaiseksi. Uusien tuoreiden elementtien saaminen peliin antaa kivaa potkua rukoilemiselle, mikä tahtoo olla aika tylsää välillä.

Yksi niistä muutoksista, mitä olen tehnyt omassa ohjelmassani viime aikoina, oli ottaa iltaohjelmaan mukaan kiitoshetki. Siinä käyn läpi päivän tapahtumia ja kiitän jokaisesta hyvästä asiasta, mitä päivääni sisältyi. Luokittelin tämän rohkaisuksi sen takia, että tuosta hetkestä on tullut ehkä koko päivän virkistävin hetki enkä voi kuin suositella vastaavaa kaikille muillekin. Kuinka hyvä, parantava ja virkistävä tunne onkaan kiitollisuus! Esimerkkinä asioista, joita voin Herralle tuoda, olkoon vaikka tämä: ”Kiitos, Herra, että sain kirjoittaa tästä kiitoshetkestä sivustoni lukijoille tänään!”

Ylistäkää Herraa*, kaikki hänen luotunsa hänen valtakuntansa kaikissa paikoissa. Ylistä Herraa*, minun sieluni! Ps.103:22.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Vaihtelu virkistää

Kirjoittanut : 13.11.2019 Kategoria/t: Rohkaisu