Hyvä Paimen antaa henkensä lampaiden puolesta (Joh.10:11). Jumalan lupauksen perusteella hän ei pakene, kun vaara uhkaa, vaan puolustaa lampaita henkensä uhalla. Ollakseen lupauksensa mukaan Hyvä paimen, Jeesus suostui kärsimään ristin kuoleman.

Pahoja paimenia nuhdellaan Hesekielin kirjassa: Voi Israelin paimenia, koska he ovat pitäneet huolta vain itsestään! Eikö paimenten olisi pidettävä huolta lampaista? Te olette syöneet rasvat, pukeneet päällenne villat, lihavat lampaat te olette teurastaneet. Mutta laumasta te ette ole pitäneet huolta. Te ette ole vahvistaneet heikkoja, ette hoitaneet sairaita ettekä sitoneet loukkaantuneita, te ette ole hakeneet takaisin eksyneitä ettekä etsineet kadonneita. Te olette kohdelleet lampaita tylysti ja väkivaltaisesti. Niin ne ovat joutuneet hajalle paimenta vailla ja päätyneet kaikkien villipetojen ruuaksi. Hajallaan ne ovat. Hes.34:2-5.

Jeesus antoi myös Hesekielin kautta lupauksen olla Hyvä Paimen. Hän lupasi näille kaltoin kohdelluille lampaille: Minä itse kaitsen lampaitani ja vien ne lepäämään, sanoo Herra, Herra*. Kadonneet minä etsin, eksyneet minä tuon takaisin, loukkaantuneet minä sidon ja heikkoja vahvistan, mutta lihavat ja vahvat minä hävitän. Minä paimennan laumaani oikeuden mukaan… Silloin he eivät enää ole kansojen ryöstettävinä eivätkä maan pedot syö heitä, vaan he saavat asua turvassa, eikä kukaan pelottele heitä. Hes.34:15-16, 28.

Saamme siis tänä päivänä etuoikeuden kuulua Hyvän Paimenen laumaan. Hän vie meidät turvaan susilta, hän ohjaa meidät hyville ruokamaille. Hän hoivaa meitä, kun sairastamme. Hän nostaa meidät syliinsä, kun emme jaksa omin voimin. Olkaamme kiitolliset ja palvelkaamme häntä ehyin sydämin!