Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2020

Jos elämän arki painaa ja elatuksen huolet ovat niskassa, jos ihmissuhdeongelmat rasittavat mielialaasi tai muuten mielialasi on raskas, ole huoleti: sinulle on tarjolla monia hyviä lääkkeitä.

Poikani, tarkkaa minun puhettani, kallista korvasi sanoilleni. Älkööt ne väistykö silmistäsi, varjele niitä sydämesi sisimmässä, sillä ne ovat elämä sille, joka ne löytää, ja lääke koko hänen ruumiilleen. Sananl.4:20-22.

On ongelmasi mikä tahansa, Jumalan sana on lääke koko ruumiillesi. Lue sanaa, kuuntele ja mietiskele sitä. Huojenna mielesi ja anna rukouksessa kaikki taakkasi Jumalalle. Hänellä on taito virkistää kaikkia ryytyneitä.

On muitakin tapoja vapautua stressistä. Huumori on yksi Jumalan lahjoista. Käytä sitä ja anna naurun vapauttaa hermojen kireydestä.

On myös mahdollista lähteä ulos luontoon ja imeä itseensä metsän hiljaisuutta – ilmainen retriitti on tarjolla sinulle milloin tahansa. Jos olet kaupunkilainen, Jumalan luomistyöt kävelevät sinua vastaan sielläkin. Tai ne tulevat lentäen pihapuuhun.

On hyvä, jos sinulla on mahdollisuus tavata pieniä lapsia. Lapsista virtaa energiaa ja he luovuttavat sitä ympäristöönsä. Lasten ympärillä on aina enkeleitä, joiden läsnäolo voi huojentaa sinunkin stressiäsi.

Joku voi kaivata tänään rohkaisevaa sanaa, ystävällistä kosketusta, siunauksen toivotusta. Ole siis Jumalan siunauksen vastaanottaja ja kanava tänään – Jeesuksen nimessä!

Te saatte iloiten ammentaa vettä pelastuksen lähteistä. Jes.12:3.

Nuorena lukiolaisena kiinnostuin tähtitieteestä. Oli syksy ja taivas ei näkynyt. Katselin siis tähtikarttoja ja luin alan kirjoja. Imin itseeni tietoa, joka oli kuin satua. Olin ihmetyksen vallassa kaiken sen tiedon vuoksi, jota sain.

Mutta sitten tuli ensimmäinen kirkas yö ja minä menin pakkasilmassa ulos ja nostin silmäni taivaalle – silloin koin jotakin, jota en unohda. Olinhan minä sen ennenkin nähnyt, mutta nyt vasta oikeasti näin. Olin kuin puulla päähän lyöty, ihmetyksestä tainnoksissa: voiko tämä olla totta? Kuinka ihmeessä tämä kaikkeus on syntynyt? Linnunratakin! Millainen valtava ihme! – En ollut uskossa, mutta Jumalan luomistyöt huusivat minulle yötaivaalta. Sieluni korvat olivat auki ja minä kuulin syvyyden huminan sisälläni ja se jäi sinne soimaan.

Nyt, kun olen uskossa, osaan jo ihmetellä Jumalan luomistöiden ihanuutta ja Luojan ylivertaisuutta. Kuuntelen sitä jo hengen korvin ja kuulen taivaallisen ylistyksen huminan, kun nostan katseeni yötaivaalle. Voi Jumala, millainen suuruus sinä olet! Minun järkeni ja ymmärrykseni ei yllä käsittämään oikein alkuakaan mistään, mutta hengessä minä ylistän sinua sinun mahtavista luomistöistäsi! Kuinka kohoaakaan henkeni kiitokseen, kun katson sinun luomistöittesi ihanuutta ja ihmeellisyyttä!

Nosta sinäkin, ystävä, katseesi vähän ylemmäksi näistä elämän arjen kitinöistä ja huomaa Luojasi ylivertaisuus, joka on aivan lähelläsi. Hänen suurenmoiset luomistyönsä ovat sinun ympärilläsi, mihin vain katseesi käännät. Älä tyydy tuijottamaan luonto-ohjelmia teeveestä. Muista ainakin, että nuo jumalattomat, jotka asettavat evoluution Jumalan paikalle, loukkaavat syvästi meidän Herraamme, joka on kaiken tehnyt. Evoluutio on todellinen ilmiö, mutta senkin on Jumala luonut. Hän on huolellisesti kaiken suunnitellut ja puntaroinut, kaiken viisaudella harkinnut, ja jotkut sitten näkevät siinä vain sattuman oikkua ja ”elämän kehittymistä itsekseen”. Voi heitä.

Nuo, jotka kunnioittavat luotua enemmän kuin Luojaa, tekevät syntiä. Tee sinä päinvastoin: kunnioita Luojaasi ja ylistä hänen ylivertaisuuttaan – silloin sinun henkesi virittyy uudelle tasolle, sinun sielusi puhdistuu ja elämäsi roskat pyyhkiytyvät pois hengen tuulissa ja huomaat, että Jumalan luonto on yhtä puhdas sinussa kuin sinun ympärilläsi.

Hyväksykää sen tähden toinen toisenne, niin kuin Kristuskin on hyväksynyt teidät Jumalan kunniaksi. Room.15:7.

Paavalin aikaan oli olemassa jyrkkä jakolinja juutalaisten ja pakanoiden välillä. Uskoon tulleita pakanoita ei tahdottu hyväksyä seurakuntaan, elleivät he ensin kääntyneet juutalaisuuteen. Paavali yritti selventää, että Kristus tuli purkamaan kaikki raja-aidat.

Jos olemme Kristuksessa, kuulumme yhteen riippumatta syntyperästä, etnisestä taustasta, ihonväristä tai kielestä. Kuulumme yhteen riippumatta kirkkokunnasta, jonka piirissä olemme pelastuksen löytäneet. Niin kuin juutalaisen oli Paavalin aikaan vaikea hyväksyä pakanoita seurakunnan jäseniksi, niin tänäkin aikana on helluntailaisen mahdotonta hyväksyä ortodoksia veljeksi (tai sisareksi) tai luterilaisen hyväksyä katolisen kirkon jäsentä uskon yhteyteensä (tosin poikkeuksia on). – Tämä toisten hyljeksintä saa joskus ihan huvittavia piirteitä. Olen yrittänyt käydä tähän ongelmaan kiinni kuin terrieri, mutta se kestää kuin sidostesukka!

Mutta Jumalan sana on vielä kestävämpää laatua kuin farisealaisuus. Jumalan sanan kehotusta yhteyteen ja toinen toisensa hyväksymiseen ei voida sivuuttaa noin vain. Jos kerran kuulumme Kristukselle, kuulumme samaan ruumiiseen. Olemme eri jäseniä, hoidamme eri tehtäviä, olemme soluja, jotka ovat erikoistuneet ja erilaistuneet, mutta edelleen olemme samaa ruumista ja meidän tulisi yhdessä toteuttaa Jumalan suunnitelmia. En käyttäisi sanaa ’ekumenia’, koska se on ihmisten suunnitelma. Jumalan suunnitelma on kasvattaa meidät ”ykseyteen uskossa” (Ef.4:13-16).

..yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin teidät on kutsuttukin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte, yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä… Ef.4:4-6.

Millekään ylemmyyden tunteelle ei pitäisi antaa sijaa. Kaikenlainen paremmuus on kristillisen uskon ruostetta. Myötätunto heikkoja kohtaan on terveen uskon merkki. Kun Jumalan työ oli meissä vielä alullaan, tarvitsimme itsekin paimenia, jotka hoivasivat meitä. Luin tänään kyynelsilmin Ruutin kirjaa, jossa Booas suhtautuu nuoreen maahanmuuttajanaiseen niin lämpimästi ja suurella sydämellä (Ruut 2:8-16). Siinä on esimerkkiä meille kaikille, kun kohtaamme osattomia, puutteenalaisia ja kärsiviä ihmisiä. Siinä on esimerkkiä meille, kun kohtaamme erilaisuutta.

Hyväksykää uskossaan heikko joukkoonne rupeamatta väittelemään mielipiteistä. Room.14:1. Meidän vahvojen tulee kantaa heikkojen vajavaisuuksia eikä elää itsellemme mieliksi. Room.15:1.