RSS

Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2020

Älkää olko murheellisia

He lukivat Jumalan lain kirjaa selkeästi ja selittivät sitä niin, että luettu ymmärrettiin. Neh.8:8.

Uskonoppinut Esra oli juhlamenojen ohjaajana, kun pakkosiirtolaisuudesta palanneet israelilaiset viettivät uudenvuoden juhlaa Vesiportin aukiolla Jerusalemissa. Se tapahtui syyskuun loppupuolella, (vuosi oli jotakin 400 ja risat eKr.) olihan kokoonnuttu juhlimaan uutta vuotta ja suurta sovituspäivää ja lehtimajanjuhlaa. Tämä juhlakokonaisuus on profeetallinen ja toteutuu, kun Jeesus tulee toisen kerran, kun Israel kääntyy, kun ylösnousemus tapahtuu. Juutalaisten kääntymisestä Paavali sanoi: Jos kerran heidän hylkäämisensä on koitunut maailmalle sovitukseksi, mitä muuta heidän armoihin ottamisensa merkitsee kuin elämää kuolleista? Room.11:15. Kääntyminen ei ole kenellekään helppoa, juutalaisille se on kaksinkertaisen vaikeaa. Sakarja kuvaa tätä parannuksenteon kipeyttä: Mutta Daavidin suvun päälle ja Jerusalemin asukkaiden päälle minä vuodatan armon ja rukouksen hengen, ja he katsovat minuun, jonka ovat lävistäneet. He valittavat häntä niin kuin valitetaan ainokaista, murehtivat häntä katkerasti niin kuin murehditaan esikoista. Sak.12:10.

Näemme Raamatussa joidenkin asioiden toistuvan, kun ensin on esikuvia ja profetioita ja jotakin tulevaa asiaa valotetaan eri puolilta. Joissain asioissa otetaan uusintakierroksia. Israelin seurakunnan uudistuminen on yksi tällainen alati toistuva teema Jumalan sanassa. Niinpä uuden aikakauden syntymistä, uuden luomista ja ylösnousemuksen todellisuutta aivan kuin varovasti raotetaan meille Esran lukiessa Vesiportin aukiolla lain kirjaa. Kerrotaan:

Maaherra Nehemia, ylipappi Esra, kirjanoppinut, ja leeviläiset, jotka opettivat kansaa, sanoivat koko kansalle: ”Tämä päivä on pyhitetty Herralle*, teidän Jumalallenne. Älkää murehtiko älkääkä itkekö.” Koko kansa näet itki kuullessaan lain sanat. Neh.8:9.

Minulle tapahtui sama, kun luin tätä. Kyyneleet alkoivat valua. En osaa sitä selittää. Mikään ajatuskulku ei ollut sen takana. Eikä se johtunut mistään erityisestä myötätunnosta. Tunteet vain lähtivät liikkeelle kuin kevätjäät. Jumalan henki vaikutti sen. Hän antoi minulle tämän hetken, nämä kyyneleet, sisäisen vaikutuksen, että sydämeni vavahteli tätä lukiessa. Jos sitä voi selittää, niin siinä vain nousi esiin Jumalan sanan merkitys, sen monumentaalinen voima ja samalla sen herkkyys ja kyky ravistella sisäistä maailmaamme. Sain taas muistutuksen siitä, että sana ei ole ainoastaan älyllisen pohdiskelun ja loogisen ymmärtämisen haaste, vaan sana on elämän eliksiiriä koko sielulle – myös tunne-elämälle. Syvä, harras, vakava ja samalla iloinen mieliala valtasi minut – sekoitus kaikkia tunteita ja yleviä ajatuksia. Kuten totesin, tuo kertomus on välähdys tulevasta historian käänteestä, kun koko Israel pelastuu ja meidätkin temmataan mukaan, olimme jo haudassa tai vielä elossa. Odotamme mahtavia asioita. Uskossa voimme jo nähdä niistä välähdyksiä.

Niin kaikki lähtivät syömään ja juomaan. He lähettivät maistiaisia ja viettivät suurta ilojuhlaa, sillä he olivat ymmärtäneet, mitä heille oli julistettu. Neh.8:12.

Mutta oikeastaan myös tämä vaatimaton blogini on tätä samaa: maistiaisia, Jumalan sanan selitystä, surua siitä että olemme niin penseitä, itkua kun elämä koettelee, ilojuhlaa siitä että Jumala puhuu sentään vielä. Siunatkoon Herra sinuakin, että saat itkeä ilosta Jumalan kasvojen edessä ja virkistyä hengessäsi.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Älkää olko murheellisia

Kirjoittanut : 25.06.2020 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Lainalaisuuden halvaus

Joukkoomme oli kuitenkin soluttautunut valeveljiä. He olivat hiipineet sisään vakoilemaan vapauttamme, joka meillä on Kristuksessa Jeesuksessa, jotta voisivat orjuuttaa meitä. Gal.2:4.

Oletko sinä tavannut näitä soluttautujia? He pistävät nenänsä ihmisten yksityisasioihin ja koettavat löytää niistä jonkin epäilyttävän seikan, josta voisivat syyttää. He voivat tutkia sinun kaappejasi, kun käännät selkäsi. He vilkaisevat sinun tietokonettasi vaivihkaa, josko sieltä löytyisi jotakin epäilyttävää. Heitä tyydyttää kovasti, jos sinun menneisyydestäsi löytyy jokin raskauttava seikka, kuten avioero. Joissakin uskonnollisissa piireissä ei eronneille anneta mitään armoa. Herra varjelkoon, jos olet veloissa tai peräti tehnyt konkurssin. Olet kauhean säälittävä tapaus, jos tililläsi on pieninkin rikos.

Jostain kumman syystä uskovaisiltakin unohtuu varsin nopeasti, mitä varten Jeesus kuoli ristillä. Unohtuu, että hän kärsi syntisten puolesta ja että Jumala sovitti maailman itsensä kanssa Kristuksen uhrikuoleman kautta. Jotenkin se lainalainen käsitys uskosta hiipii ihmisten mieliin. Että täytyy ja pitää ja on oltava – muuten hukka perii. Usko yksin ei millään riitä, erilaista näyttöä pitää olla.

On suuri haaste säilyttää sydämessään hengen vapaus ja viljellä uskoa, joka ei rakenna mitään lain varaan. Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen. Gal.5:1. Kunpa osaisimme pysyä lujina ja säilyttää vapautemme. Pyhä Henki auttakoon meitä siinä.

Vapauden lahja mahdollistaa hengellisen kasvun kohti luovuutta ja aitoa kykyä toteuttaa Jumalan antamaa kutsumusta. Uskonnollinen ympäristö sääntöineen ja lainalaisuuksineen tukahduttaa hengellisen kasvun ja tekee ihmisistä kopiokoneita, vanhaa toistavia nauhureita, vanhan viinin maistelijoita. Pahimmillaan se halvaannuttaa ihmisen kokonaan. Etsi siis tie kohti vapautta. Jos olet vähänkään jumissa minkään systeemin vankina, avaa ovia raittiiseen ilmaan ja ole rohkea elämään vapaudessa. Kun vapaus ei ole yllykkeenä lihalle, se on mahdollisuus levittää siipensä ja nousta tuuleen kokemaan aivan uusia elämyksiä Herran kanssa. Niinpä haluan innostaa sinua tänään, kun suomalaiset viettävät keskikesää:

Sieluni, marssi eteenpäin voimassa! Tuom.5:21. Jeesus sanoi hänelle: ”Nouse, ota vuoteesi ja kävele.” Joh.5:8.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Lainalaisuuden halvaus

Kirjoittanut : 24.06.2020 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Muistutanko yhtään esikuvaani?

Tehän vaaditte todistetta siitä, että minussa puhuu Kristus, hän, joka ei ole teitä kohtaan heikko vaan on teissä voimallinen. 2.Kor.13:3.

Korinttilaiset halusivat poimia rusinat pullasta ja hyödyntää uskoa ollakseen terveitä ja vahvoja, menestyviä ja siunattuja – aivan kuten mekin. Mutta uskoa ei voi hyödyntää niin, että valikoi siitä vain miellyttävät asiat.

Olemme kutsutut seuraamaan Jeesusta ja kasvamaan siinä vähitellen hänen kaltaisikseen. Jos jokin vastoinkäyminen kohtaa meidät, voimme kysyä, kokiko Jeesus samanlaista. Jos hänkin koki vastaavaa, voimme lohduttaa itseämme sillä, että saamme kokea samoja asioita kuin hän ja kärsiä samoja koettelemuksia. Pilkattiinko Jeesusta? Erittäin pahasti. Jos saan ihmisten taholta pilkkaa osakseni, voin onnitella itseäni – saan tilaisuuden olla Jeesuksen kaltainen. Jos pastorit hyökkäävät minua vastaan ja kritisoivat minua, voin tutkia, onko asiassa perää. Vai hyökkäävätkö he vain minun persoonaani vastaan? Eivätkö he siedä sitä, että olen joistain asioista eri mieltä? Jeesus joutui fariseusten ja saddukeusten hampaisiin. Voin siis iloita, jos aikani hengellinen eliitti käy sotaan minuakin vastaan.

Tätä luetteloa voi jatkaa ja päätyä kysymään: Muistuttaako tässä minun elämässäni mikään Jeesuksen elämää? Joudunko kohtaamaan samanlaisia vastoinkäymisiä? Uhataanko minua kivittämisellä? Haluavatko he minut peräti pois päiviltä? Väittävätkö he joka välissä minua vastaan? Etsivätkö he alituisesti jotakin sanaa, josta voivat väitellä kanssani? Vääntävätkö he minun ajatuksiani kieroon? Yrittävätkö he koko ajan saada minut ansaan? Vainoavatko he minua?

Siinä on se hyvä puoli – on se vastustus lievää tai törkeää – että mitä enemmän risti kuuluu elämääni, sitä enemmän muistutan Herraani ja Mestariani. Sitä lähemmäksi pääsen Vapahtajaani, sitä enemmän minussa virtaa hengen luoma elämä, sitä kirkkaammin voin säteillä Kristuksen valoa! Lopulta on niin, että alan ymmärtää, mitä Paavali sanoi, kun hän kirjoitti:

Siksi olen mieltynyt heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään, vainoihin ja ahdistuksiin, joihin joudun Kristuksen tähden, sillä kun olen heikko, silloin olen voimakas. 2.Kor.12:10.

Jokaista Kristuksen opetuslasta kutsutaan ristin kantamiseen – myös sinua. Sinua kutsutaan tänään ristin hyväksymiseen, ristin vastaanottamiseen ja kunnia-asiana pitämiseen. Vain sen kautta pääsemme syvähengelliseen elämään, sellaiseen uskossa kasvamiseen, että voimme välittää Jumalan elämää toisillekin.

Kuolema tekee siis työtään meissä mutta elämä teissä. 2.Kor.4:12.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Muistutanko yhtään esikuvaani?

Kirjoittanut : 23.06.2020 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Epäilyksestä uskoon

Simon vastasi: ”Mestari, koko yön me olemme tehneet työtä emmekä ole saaneet mitään, mutta sinun käskystäsi minä lasken verkot.” Luuk.5:5.

Jeesus ilmestyi Simonille ja hänen venekunnalleen antamalla suuren kalansaaliin. Simon vaikuttui tästä niin että Jeesuksen kutsuessa häntä lähtemään tämän mukaan, Simon oli valmis. Simon Pietarin sydämessä syntyi usko ja vankkumaton luottamus Jeesukseen.

Oletko sinä jo kohdannut tämän Elämän Ruhtinaan, joka on kykenevä tekemään lähtemättömän vaikutuksen kehen tahansa? Joko sinun elämäsi on mullistunut ja löytänyt uuden suunnan? Mitä tarvittaisiin, että sinun sisäinen maailmasi muuttuisi? Että kirkas valo saisi tunkeutua sinun sielusi hämäryyteen ja valaista sinulle sinun nykyhetkesi ja tulevaisuutesi?

Monta kertaa emme tiedä, emme osaa vastata. Tiedämme vain: silloin ja silloin sain kohdata Jumalan pelastavan armon ja antaa elämäni Jeesukselle. Tai Tuomaan tavoin sanomme: ”Jos en näe naulanjälkiä hänen käsissään ja pistä sormeani naulanjälkiin ja jos en pistä kättäni hänen kylkeensä, minä en usko.” Joh.20:25.

Jeesus voi ilmestyä sinulle, kuten Tuomaalle. Sinun epäuskosi ei pidä häntä loitolla, se päinvastoin kutsuu häntä lähestymään sinua. Hän on voimallinen näyttämään sinulle, kuka hän on ja mihin hän pystyy. Hänen armonsa on niin suuri, että hän huomioi sinun yksilöllisen epäuskosi ja painaa sormensa sinun elämäsi saveen juuri siihen kohtaan, mihin tarvitaan, että sinun uskosi viriää.

Jo ennen maailman perustamista hän valitsi meidät Kristuksessa olemaan pyhiä ja nuhteettomia hänen edessään. Ef.1:4.

Joten meidän ei kannata hänen kutsuaan vastustella. Sillä ne, jotka hän ennalta tuntenut, hän on myös ennalta määrännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa. Mutta ne, jotka hän on ennalta määrännyt, hän on myös kutsunut, ja ne, jotka hän on kutsunut, hän on myös vanhurskauttanut. Ja ne, jotka hän on vanhurskauttanut, hän on myös kirkastanut. Room.8:29-30.

Hän haluaa viedä meidät kotiin kirkkauden maahan. Hän voi yllättää ja ’tulla käymään’. Hän haluaa esittää meille kutsunsa henkilökohtaisesti. Joskus hän ilmestyy ihan puun takaa ja yllättää meidät housut kintuissa, kuten kalastaja Simonin, jonka hän yllätti hetkellä jolloin hänen turhautumisensa oli huipussaan. Koko yö meni kalastaessa eikä yhtään sinttiä! Jeesus tulee vierailulle meidän ankeutemme keskelle tarpeen vaatiessa yhä uudestaan. Hän on sitkeä kaveri eikä luovuta. Häntä kannattaa odottaa, sillä hän kykenee jättämään lähtemättömän jäljen meidän elämäämme. Hänen käyntinsä jälkeen olemme pysyvästi eri ihmisiä.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Epäilyksestä uskoon

Kirjoittanut : 22.06.2020 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Viritä korvasi kuulemaan

Mutta osa putosi hyvään maahan, nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon, mikä kolmikymmen-, mikä kuusikymmen- ja mikä satakertaisen. Mark.4:8.

Oletko koskaan miettinyt kylväjävertausta tilastollisesti? Minäkin vasta tänään. Kylväjä siis kylvää sata jyvää ja vain 25% tuottaa satoa. Jos nuo satoa tuottavat siemenet menestyvät huonosti, sadosta tulee vain 7,5-kertainen. Jos taas ne tuottavat hyvin, sadosta tulee 25-kertainen. Keskimäärin satoa siis saadaan 16-kertainen määrä, vaikka siemenistä menisikin kolme neljäsosaa hukkaan.

Jumala näyttää luoneen hyvin tuhlailevan luonnon. Mieti vaikka siitepölyä. Kuinka monta siitepölyhiukkasta menee hukkaan, jotta se yksi ainoa, joka tarvitaan, osuisi maaliin? Mieti samaa vaikkapa voikukan hahtuvista. Tai oletko nähnyt luontodokumentteja lohien kudusta? Entä korallien lisääntymisestä?

Jumala loi maailman, jossa yksi sadasta tai vain yksi tuhannesta – tai peräti vain yksi miljoonasta – onnistuu jatkamaan elämää. Eikö sellainen maailma näytä hyvin haavoittuvalta? Miten ihmeessä eri lajit ovat voineet säilyä miljoonia vuosia? Satuin katselemaan jotakin luonto-ohjelmaa, jossa oli linnunpoikia. Emo ruokki niitä, mutta kaiken kaikkiaan jäin ihmettelemään: – miten kummassa nuo ovat pärjänneet tässä maailmassa ilman ihmisen apua? Nythän on muotia huolehtia luonnon monimuotoisuudesta ja suojella lajeja. Tiedemiehet tutkivat kaikkea ja rengastavat lintuja, mittaavat niiden siivet ja punnitsevat painon. Sitten heillä on kirjat täynnä merkintöjä siitä, miten linnut pärjäävät. Mutta hyvinhän ne pärjäävät – nehän pärjäsivät jo ennen tiedemiesten ilmestymistä oikein mainiosti.

Mutta näyttää siltä, että Jumala harrastaa tällaisia haavoittuvia systeemejä, oikein herkkiä ekosysteemejä, jotka kuitenkin vievät elämää eteenpäin ja pärjäävät mainiosti. Loputtomasti aina uusia sukupolvia. Aina uudestaan linnut lentävät pesimäalueilleen ja aina uudet linnut muuttavat talvehtimaan.

Ihan kuin uskonvarainen elämä. Jumalan sanakin on sellainen siitepölyn tapainen ilmiö, joka lentää ilmassa eikä ole mitään takeita, että se hedelmöittää kenenkään sydämen maaperää. Mutta se vaan tekee sen. Aina silloin tällöin – jossakin. Profetiat ovat vähän samanlaisia. Fariseukset toruvat minua, kun lupaan ihmisille ”kymmenen hyvää ja kahdeksan kaunista”. Heidän mielestään jokaisen profetian täytyy toteutua jokaisen kuulijan kohdalla. Todellako? Minä olen iloinen, jos yksi ihminen saa sydämeensä uutta toivoa ja kokee Jumalan hengen elämää vahvistavan hipaisun.

Profetia on taivaallisen DNA:n kaksoiskierteen toinen puoli ja toinen juoste on kuulijan sydämessä odottamassa. Niiden kytkeytymisestä toisiinsa syntyy taivaallista elämää, jota myös uskoksi nimitetään. Odota siis ja ota vastaan. Viritä korvasi kuulemaan Jumalan sana.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Viritä korvasi kuulemaan

Kirjoittanut : 21.06.2020 Kategoria/t: Rohkaisu