Arkistot kuukauden mukaan: elokuu 2020

Tämä sarja, joka on toistanut eSiru-blogin sisältöä Raamattu kansalle – käännöksen mukaisena, päättyy toistaiseksi. Kiitän kaikkia lukijoita kiinnostuksesta. Huomenna sarja jatkuu uusilla postauksilla eSiru-blogin puolella – postauksia julkaistaan joka toinen päivä.

Jos olet tilannut On kirjoitettu -blogin, suosittelen sinun tilaavan myös eSiru-blogin – ellet ole jo tilaaja – eSiru -blogiin pääsee nykyään lyhyemmällä URL-osoitteella: esiru.blog. Vanha muoto esiru.wordpress.com toimii luonnollisesti edelleen. Blogia voi seurata myös Facebookissa sivulla Uskonkilpi.

Uskonkilpi on myös nettijulkaisu – hienosti sanottuna portaali – ja se näkyy osoitteessa uskonkilpi.net/wp. Siellä samaisia eSiru-postauksia voi myös lukea. Ne on muotoiltu niin että ne sopivat kuunneltaviksi. En ole perehtynyt kovin hyvin siihen, miten eri selaimet osaavat lukea tekstejä ääneen, mutta olen todennut postauksieni kuuluvan tietokoneen konelukijan lukemana aika hyvin Microsoftin selaimessa Edge. Lukua varten voi asettaa kursorin otsikon päälle ja painaa hiiren oikeaa ja valita Lue ääneen. Uskon kilven sivulla kannattaa ensin muuntaa avattu postaus lukumoodiin painamalla URL-osoitteen oikeassa laidassa olevaa kirjan kuvaa. (Paluu lukumoodista pois tapahtuu samalla tavalla.) – Olen huomannut, että jopa YLE käyttää joskus samaa Googlen konelukijaa.

Jokainen pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään. 2.Tim.3:16 KR92.

Paavali ei mainitse ”rohkaisuksi, innoitukseksi ja kannustukseksi”, kuten olisin toivonut, tai edes ”uskon vahvistukseksi”, mutta ehkä hän vain tiivisti sanottavaansa. Raamattu kansalle -käännös tulkitsee muuten tuon alun (Kuningas Jaakon mukaan) ”Koko Raamattu on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta” – siinä on siis hieman eri ajatus. Paavali oli jo tuolloin vanha saarnamies, mielestäni vähän ”vanhanaikainenkin” tämän perusteella. Tarkoitan, että hänen aikanaan tuo tyyli oli varmaankin normaalia, mutta nykyaikana kuulostaa vanhahtavalta puhua noin. Peilaan häntä tietysti niihin havaintoihin, joita olen tehnyt omassa elämässäni ja suomalaisissa seurakunnissa. Negatiivinen näkökulma ja kielteinen asenne tarttuu hyvin helposti ja jää päälle. Kun siitä tulee tottumus yhdessä lainalaisen ajattelutavan kanssa, saarnaaminen voi enemmän karkottaa kuulijoita kuin vetää heitä puoleensa. Nykyajan postmoderni ihminen ei jaksa vahvoja annoksia ”nuhdetta ja ojennusta”. Toisaalta rohkaisemisen viljeleminen ei saisi johtaa saarnatyyliin, joka on räätälöity ihmisten päiväunien toteuttamiseen – vaaditaan tasapainoa. Oikeastaan vain Pyhä Henki on riittävän viisas tähän.

Mutta väitän siis, että tänä päivänä ihmiset kaipaavat enemmän rohkaisua ja sellaista Raamatun tulkintaa, joka nostaa esiin innostavia tulevaisuuden näkymiä. Ihmiset kaipaavat toivoa ja turvallista näköalaa levottomassa maailmassa. Koronapandemian keskellä tällainen myönteinen tulevaisuuden näkymä on parempi lähtökohta Jumalan sanan saarnaamiseen kuin tuomioiden julistaminen ja lopun ajan synkillä näyillä pelottelu. Eihän sananjulistajien tarvitse unohtaa totuutta ja peittää mitään lopun ajan ilmiöitä, kun ne selvästi Raamatusta nousevat esiin, mutta myös lopun ajan ilmiöihin voidaan uskossa suhtautua rohkeasti ja panikoimatta.

Ja nyt, lapset, pysykää hänessä, että meillä hänen ilmestyessään olisi rohkea luottamus emmekä joutuisi häveten väistymään hänen luotaan, kun hän tulee. 1.Joh.2:28.

Samuel otti kiven ja pystytti sen Mispan ja Seenin välille. Hän antoi kivelle nimen Eben-Eser, ja sanoi: ”Tähän asti on Herra* meitä auttanut.” 1.Sam.7:12.

Olen kiitollinen Herralle, että hän on antanut voimia kirjoittaa tämän eSiru-sarjan Raamattu kansalle-käännöksen mukaisena. Niinpä nyt on kahden vuoden pituinen ’On kirjoitettu’ -blogi saatu kokoon, yhteensä 730 lyhyttä kirjoitelmaa hengellisen elämän vahvistukseksi. Olen kiitollinen kaikista lukijoista ja siunaan teitä, jotka olette olleet kiinnostuneita.

Vähän tilastoa: kävijämäärän mittaaminen on jäänyt arvion varaan, koska sähköpostien lukemisesta ei voi saada varmaa tietoa. Tilaajalukijoita on kuitenkin ollut viime aikoina 80 hengen luokkaa ja some-tykkääjiä on ollut kaikkiaan vajaat 2000, yhteensä kävijöitä on päivittäin ollut noin 50.

Onhan saavutettu taso jonkin verran matalampi kuin eSirun kohdalla, mutta kuitenkin tyydyttävä – en olisi päässyt siihen ilman Jumalan apua, jota hän on armossaan antanut. Sivustot ovat myös pysyneet pystyssä, kukaan ei ole kaapannut On kirjoitettu -blogia tai Uskon kilven sivustoa. Työtä on voitu tehdä rauhassa. Kaikesta tästä voin olla kiitollinen.

Jatkossa kirjoitan uusia postauksia eSiru-blogiin joka toinen päivä jatkuen näillä näkymin toukokuun loppuun 2021. En enää lupaa monistaa niitä tänne On kirjoitettu -blogiin. Ikä tekee tehtävänsä ja voimat hupenevat. Olen kehitellyt parhaista kirjoistani uusia painoksia ja painattanut ne BoD-palvelun kautta. Niitä voivat siis halukkaat tilata täältä. Ajatus on, että kirjojani olisi saatavilla, vaikka itse en olisi niitä lähettämässä.

Olen julkaissut eSiru-sarjan nyt jo kahteen kertaan, toisen kerran täällä: esiru.blogspot.com. Nyt siis on tarkoitus jatkaa sarjaa jonkin aikaa. Uudet postaukset julkaistaan toki Facebook-sivulla kuten ennenkin, mutta sähköpostitilaukset ovat erikseen kussakin blogissa. Tilaa siis eSiru, jos et ole ennestään tilaaja.

Herra on ollut meidän apumme ja meidän kaikkien turvanamme kuluneina vuosina. Sillä sinä olet turvapaikkani, vahva torni vihollista vastaan. Ps.61:4. Sinä saat olla varma, että Herra on sinunkin kanssasi ja auttaa sinuakin. Hänen uskollisuutensa on varma ja hänen lupauksensa on tänäänkin voimassa:

Herra*, sinun Jumalasi, on keskelläsi, hän on pelastava sankari. Hän iloitsee sinusta suuresti, hän tyynnyttää sinut rakkaudessaan, riemuiten hän sinusta riemuitsee. Sef.3:17.

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, mitä erilaisia vaiheita leipä käy läpi ennen kuin se päätyy sinun suuhusi? Luettelen lyhyesti: siemenen kylväminen, viljan kasvaminen ja kypsyminen, leikkuu, puinti ja seulonta, säkitys ja varastointi, jauhaminen myllyssä, jauhojen toimitus kauppoihin, jauhojen käyttö taikinan tekoon, taikinan nouseminen, leipominen, paistaminen uunissa, leivän matka leipomosta kauppaan ja kaupasta sinun käteesi. Huh, jokaisesta vaiheesta voitaisiin kertoa yksityiskohtien kera, mitä siinä tapahtuu. Niinpä, kun Jeesus sanoi ”Minä olen elämän leipä” – mitä hän sillä tarkoittikaan?

Aika paljon asioita liittyy leivän tekoon ja aika prosessin läpi joutuu ihminen kulkemaan, jos häntä voidaan verrata leipään. Kun Jeesus ehtoollisella mursi leivän ja sanoi ”tämä on minun ruumiini”, hän sanoi jotain syvää, jotain vahvaa ja koskettavaa, hyvin ilmaisuvoimaista. Siinä on sulattelemista…

Emme heti ajattele leivän valmistusta, mietimme vain sen ravintoarvoa. Ravinnoksi se on maistuvaa ja siinä on sopivasti kuitua, se on terveellistä ja se voi myös olla makuelämys. On erilaisia leipiä, eri makuisia, eri tarkoitukseen sopivia. Itselleni maistuu vaalea leipä ja lapsuuteni muistoihin liittyy tätini leipoma ”kakko” – eikä vain se leipä, vaan sen leipomiseen liittyvä ympäristö, pakari ja leivinuuni ja Tassu-koira.

Voin ymmärtää, että elämän leipä on vielä ravitsevampaa ja se kätkee sisäänsä vielä enemmän makua kuin tavallinen leipä. Jeesus on elämän leipä ja hänen sanansa on yksi puoli hänen tarjoamaansa elämää. Siinä on ravintoa, siinä on syvyyttä, siinä on makuvivahteita, siinä on terveysvaikutuksia. Se kantaa mukanaan uskon historian syviä kerrostumia alkaen uskon isästä Aabrahamista, se välittää meille ”kaikki uuden elämän sanat”, se antaa viisautta ja tietoa, se loistaa profeetallisena valona maailman yössä, se opastaa ja johdattaa meitä matkallamme, se rohkaisee ja antaa toivoa, se kätkee lupauksia, aarteita jotka meidän tulee löytää, rikkautta joka ei katoa. Se on leipä, joka on leivottu parhaassa mahdollisessa leipomossa, se on leipä jonka tekemiseen on satsattu vuosituhansien ajan, se on jotakin kallisarvoista ja korvaamatonta.

Arvostakaamme sitä. Antakaamme kunnia Jumalalle, joka on leiponut meille parhaan mahdollisen leivän – Elämän leivän.

Älkäämme tavoitelko turhaa kunniaa, ärsytellen ja kadehtien toisiamme. Gal.5:26.

Seurakunnassa pulpahtavat esiin maailman alkuvoimien aikaansaamat ongelmat. Yksi tällainen ”alkuvoima”, alkukantainen vanhan luonnon ylläpitämä tarve, on saada kunniaa ja arvostusta toisilta ihmisiltä. Sitä ruokkii kilpailuhenki, joka on ihmisen normaali ominaisuus, mutta huonosti hengelliseen elämään soveltuva piirre. Seurakunnalliset ympyrät antavat monille tilaisuuden tavoitella johtajuutta ja erityisasemaa ja näin voivat vilpittömätkin ihmiset sotkeentua erilaisiin tönimisiin, kampittamisiin ja kiilaamisiin. Näistä syntyy joskus sellainen ihmissuhdesoppa, josta Paavali varoitti galatalaisia:

Mutta jos te purette ja syötte toisianne, varokaa, ettette kokonaan tuhoa toisianne. Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette toteuta lihan himoa. Liha himoitsee Henkeä vastaan ja Henki lihaa vastaan. Ne ovat toisiaan vastaan, niin ettette tee sitä, mitä tahdotte. Gal.5:15-17.

Jeesus näki myös kirkkaasti nämä ongelmat, joita vanha luonto nosti ihmisten keskuudessa esiin, ja totesi: Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toisiltanne ettekä etsi sitä kunniaa, joka tulee ainoalta Jumalalta. Joh.5:44.

Näissä kilpailuissa voitolle päässeet ovat, ihme kyllä, niitä jotka luopuvat uskosta ensimmäisinä. He näyttävät keksivän muita nopeammin, että heidän kilpailuhenkisyytensä sopii paremmin maailmaan ja siellä kunniaakin jaetaan auliimmin kuin seurakunnassa. Häviölle ja jalkoihin jääneet ovat yleensä sitkeämpiä uskossa. He huomaavat, että asema, jonka he seurakunnassa voivat saavuttaa, on loppujen lopuksi aivan eri kuin heidän aito ja oikea kutsumuksensa. He ottavat etäisyyttä seurakunnan arvojärjestelmään ja keskittyvät omaan näkyynsä, joka jostain Jumalan viisaudesta kulkee ohi ihmisten arvostusten, joskus kaukaakin eri reittiä kuin mitä ihmiset suosittavat.

Niinpä haluan rohkaista sinua tänään kuuntelemaan herkällä korvalla Hengen johdatusta ja seuraamaan Jumalan neuvoja. Voit jättää kaiken ihmiskunnian tavoittelun ja etsiä koko sydämestäsi sitä kunniaa, joka tulee ”ainoalta Jumalalta”. Jos sinulla on sananjulistajan kutsumus, on hyvin tärkeää panna omat mielipiteet sivuun: Se, joka puhuu omia ajatuksiaan, etsii omaa kunniaansa. Mutta se, joka etsii lähettäjänsä kunniaa, on luotettava, eikä hänessä ole vääryyttä. Joh.7:18.

Tavoite voi olla vaikea ja haastava, mutta Pyhä Henki on apunamme. Hän voi johdattaa meitä niin että pääsemme kerran perille ja saamme sellaista kunniaa, joka pysyy. Emmehän halua mitään sellaista kunniaa, jonka arvo katoaa.

Jos sillä, mikä on katoavaa, oli kirkkautta, paljon enemmän kirkkautta on sillä, mikä on pysyvää. 2.Kor.3:11.