Jätä pois viha ja hylkää kiukku. Älä kanna kaunaa, se on vain pahaksi. Ps.37:8.

Ihmisten luonne vaihtelee kovasti myös tunteiden kokemisessa. Joku on herkästi innostuva hosupekka, joku toinen taas on niin jähmeä, että tuskin mikään heilauttaa. Hengellisen ihmisen pitäisi välttää molempia, liikaa hosumista ja tunteiden mukaan menemistä, mutta myös tunteiden turruttamista.

Joskus kuulemme jonkun murrosikäisen itsemurhasta tai sellaisen yrittämisestä vain koska nuoren ihastus on antanut pakit. Miten oikein osaisimme evästää näitä kullannuppuja, että tuskasta ei pääse itsarilla. Sillä tavoin tuska ja kipu ja hylkäämisen kärsimys jäävät vain entistä pahempina historiaan – kuin murheen pilvi joka laajenee joka suuntaan. Eikähän se pakkien antajakaan nyt mikään jumalolento ollut!

Välillä hämmästyn ihmisten vihan määrää. Joku vihaa auttajaansa, koska tämä ei auttanut loputtomasti. Joku vihaa toista ihmistä vain koska on vainoharhainen. Joku on ikääntyessään tullut vanhaksi kärttyisäksi ukoksi, joka murahtelee pienimmästäkin syystä kaikille.

Milloin oikein alamme opetella yhtä elämän top10 läksyä – tunteiden hallintaa? Puhun tästä, kun minäkin saatan joskus heittäytyä hankalaksi ja saarnata vaimolle jostakin keittiöjutusta – hän kun ei näytä kuunnelleen koskaan samasta aiheesta pitämiäni aikaisempia saarnoja! Hän on sarvikuono, joka sanoo aina vastaan – ja sekös nostaa kierroksia…

Onnellisuus – se ei ole toisista ihmisistä kiinni. Onnellisuus on jotakin, jonka saa Jumalan kädestä. Onneen pääsee käsiksi, kun tietää, että on saanut kaiken, mitä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan (2.Piet.1:3). Onneen riittää kiitollinen asenne. Tunteiden hallintaan riittää Pyhän Hengen osallisuus. Hän pitää kielteiset tunteet kurissa. Hän vapauttaa, jos jäämme tunnelukkoon. Jos himot meitä hallitsevat, hän kääntää meidän katseemme toisaalle ja rauhoittaa meidät. Hän opettaa meidät rukoilemaan ja sillä tavalla ohjaa tasaiselle tielle:

Te himoitsette, eikä teillä kuitenkaan ole. Te tapatte ja kiihkoilette, mutta ette voi saavuttaa. Te riitelette ja taistelette, mutta teillä ei ole, koska ette ano. Te anotte mutta ette saa, koska anotte kelvottomasti, kuluttaaksenne kaiken himoissanne. Jaak.4:2-3.

Olkoon siinä tämän päivän rohkaisu, sillä moitteen voi aina kääntää nurinpäin: jos voin elää toisin, saan osakseni siunauksen. Jos en anna tunteiden viedä halujeni suuntaan, voin elää Jumalan tahdon mukaan. Luovutan siis itseni Hengen hallintaan ja harjoitan itseäni – mihin?

Harjoita itseäsi jumalanpelkoon. 1.Tim.4:7.