Vaikka minä vaellan ahdistuksen keskellä, sinä pidät minut elossa. Vihollisteni vihaa vastaan sinä ojennat kätesi, ja sinun oikea kätesi pelastaa minut. Ps.138:7.

Elämä tahtoo olla sellaista – kulkemista ahdingosta toiseen. Jumalan ihminen nojaa kaikessa Herraan ja saa myös voimaa mennä läpi koettelemusten. Välillä voi mieli olla levoton: miten oikein selviän kaikesta, mikä on edessä? Kyselemme: mitä Jumala tarkoittaa tällä, onko hänellä selkeä suunnitelma ja millainen?

Kun Mooses johdatti israelilaiset erämaahan, ei hänellä ollut valmista suunnitelmaa. Hän etsi johdatusta ja pyysi Jumalalta neuvoa tähän päivään. Jumalan jatkuva läsnäolo teki hänestä rauhallisen, vaikka hän ei kyennytkään näkemään kauas eteenpäin.

Samalla tavalla meidänkin on tarkoitus oppia luottamaan Jumalaan ja hänen suunnitelmaansa. Emme näe tulevaisuuttamme kovinkaan pitkälle, mutta tiedämme, että Jumala näkee.

Herra* vie asiani päätökseen. Herra*, sinun armosi pysyy ikuisesti. Älä jätä kesken kättesi työtä! Ps.138:8.

Otamme jokaisen päivän Herran kädestä. Tiedämme, että jokainen päivä Herran kanssa on armon päivä. Olemme Paavalin tavoin vakuuttuneita, että Herra ei jätä meitä pulaan:

…luotan täysin siihen, että hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, vie sen päätökseen Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä. Fil.1:6.

Jos voisimme suunnitella elämämme itse ja toteuttaa sen vaihe vaiheelta, olisimme kuin maailman ihmiset ainakin. Luonnollisessa elämässä on luonnollista tehdä suunnitelma opiskella ammattiin ja hakeutua sitten alan töihin. On normaalia suunnitella seurustelevansa, menevänsä naimisiin ja hankkivansa lapsia. Jumalan valtakunnassa ei ole mahdollista ihmisen suunnitella itse mitään. Saamme tietysti yrittää toimia omin päin ja käyttää järkeä, mutta jossain vaiheessa suure nimeltä ’risti’ sekoittaa kuviomme. Tai kerroin nimeltä ’Pyhä Henki’ puuttuu peliin. Hämmennys, jota koemme, voi hyvässä tapauksessa muuttua luottamukseksi ja uskoksi. Voimme mukautua siihen, että Jumala päättää, Herra säätää, Henki johdattaa. Tällä tiellä saatamme yllättyä: -Oho, tämähän meni hyvin, paremmin kuin odotin. Kiitollisuus voi vallata sydämen, huolissaan oleminen vähetä.

Emme näe kauaksi, mutta pidämme kiinni Isän kädestä ja olemme turvallisella mielellä, sillä hän ohjaa meitä.

Hän virvoittaa minun sieluni. Hän johdattaa minua vanhurskauden teillä nimensä tähden. Ps.23:3.