Päivittäiset arkistot: 12.01.2023

Kun lähetän luoksesi Artemaksen tai Tykikoksen, tule nopeasti luokseni Nikopoliiseen, sillä siellä olen päättänyt viettää talven. Tit.3:12.

Nikopolis oli Kreikan kaupunki Joonian meren rannalla. Paavali halusi viipyä siellä luultavasti siksi, että saisi aikaa perustaa sinne seurakunnan. Saattoihin siellä jo olla uskovia, mutta heillä ei välttämättä ollut kunnon paimenta. Paavali maanitteli Tituksenkin tulemaan sinne ja tekemään yhteistyötä seurakunnan saamiseksi jaloilleen. Jotta Tituksen työ Kreetalla ei puolestaan jäisi heitteille, Paavali aikoi kutsua Artemaksen ja Tykikoksen sinne korvaamaan Titusta. Paavali oli melkoinen käskyttäjä, mutta ehkä myös hyvä organisoija. Hän ei ajatellut vain itseään, vaan laajemmin seurakuntien tilannetta.

Nikopolis tarkoittaa Voiton Kaupunki. Ehkä nikolaiittojen lahko, johon Raamatussa viitataan harhaoppina, tarkoitti ’Voiton kansaa’? Nikolaiitoista ei ole selvää mielikuvaa ja näyttää, että lahko on sittemmin hävinnyt kartalta, mutta onhan meillä paljonkin näitä uskovia ja uskonsuuntia, joissa korostetaan voittoa, menestystä ja uskovien kuninkaallisuutta siinä määrin, että risti jää taka-alalle.

Ristin jättäminen pois keskiöstä ja katseen siirtäminen yliluonnolliseen todellisuuteen ja kaikkiin Jumalan valtakunnan voimatekijöihin, voi johtaa siihen, että moraali höllentyy. Seurakunta alkaa suhtautua sallivammin vapaaseen seksiin, avioeroihin ja epäjumaliin, kuten Mammonaan. Yhteyttä ei ole helppo havaita, mutta risti on se jarru, joka lihallista vanhaa luontoamme kahlitsee. Kun meidän luontoamme kuritetaan, se johtaa synnistä pidättymiseen.

Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, ottakaa tekin aseeksenne sama mieli – sillä se, joka on kärsinyt lihassa, on lakannut synnistä – ettette enää eläisi tätä lihassa vielä elettävää aikaa ihmisten himojen, vaan Jumalan tahdon mukaan. 1.Piet.4:1-2.

Näin ollen on ymmärrettävissä, että nikolaiittojen oppi yhdistetään Bileamin oppiin ja sitä kautta moraalin höllentymiseen. Meidän on siis syytä varoa mukautumasta maailman menoon ja hyväksymästä kaikkea rajatonta vapautta. Samalla on pidettävä huoli, että emme ajaudu lain alle. Kristillinen moraali ei perustu lakiin, se perustuu Jeesuksen ristinkuolemaan ja ylösnousemukseen. Kun seuraamme Herraa ristin tiellä, vanha luontomme pysyy aisoissa. Syntiä vastaan nostamme lain sijasta evankeliumin:

Minkä nyt elän lihassa, sen elän uskossa Jumalan Poikaan, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä alttiiksi minun puolestani. Gal.2:20.