Mutta minä olen kuin viheriöivä öljypuu Jumalan huoneessa, minä turvaan Jumalan armoon aina ja ikuisesti. Minä kiitän sinua aina siitä, mitä olet tehnyt, ja panen toivoni hurskaittesi edessä sinun nimeesi, sillä se on hyvä. Ps.52:10-11.

Psalmi 52 ilmentää Jumalan palvelijan uskoa tilanteessa, jossa häntä parjataan. Parjattu ihminen helposti alkaa miettiä, miten puolustautuisi. Luonnollinen ihminen käy vastahyökkäykseen ja selittää oman versionsa tapahtumista ja sitten, kun tunteet kuumenevat, solvaa vastapuolta.

Jumalan ihminen sen sijaan luottaa Herraan. Hänen uskonsa todistaa hänelle, että vielä Jumala ilmestyy ja puolustaa häntä. Vaikka juuri nyt näyttää siltä, että Jumala ei tee mitään, tulee aika, kun hän toteuttaa lupauksensa. Onhan hänen lupauksensa syyttä syytetylle ja kaikille omilleen tämä:

Hän tuo esiin vanhurskautesi kuin valon ja oikeutesi kuin keskipäivän. Ps.37:6.

Niinpä Hengen antama ohje meille kaikille on tällainen: Säilytä malttisi. Pidä kielesi kurissa. Älä puolusta itseäsi, anna Jumalan puolustaa sinua. Vahvistu uskossasi ja jätä Jumalalle tilaa toimia sinun puolestasi. Hän odottaa, että sinä luotat häneen. Hänen armonsa sinua kohtaan riittää kyllä vaientamaan pahat kielet ja sinä saat luottavaisena rukoilla:

Hän kääntää pahan minun vihamiehiäni kohti. Hävitä heidät totuutesi tähden. Ps.54:7.

Kuinka kallisarvoinen koulu onkaan uskon koulu. Kuinka arvokkaan diplomin sieltä saakaan, kun oppii läksynsä! Ylösnousemusvoiman osallisuus voi alkaa uskon kautta tuntua luissa ja ytimissä. Syvä rauha valtaa Herran omien sydämet, runsas kiitos purkautuu heidän suustaan. Heidän päähänsä lasketaan kerran kirkkauden kruunu.

Mutta ne, jotka hän on ennalta määrännyt, hän on myös kutsunut, ja ne, jotka hän on kutsunut, hän on myös vanhurskauttanut. Ja ne, jotka hän on vanhurskauttanut, hän on myös kirkastanut. Room.8:30.