RSS

Kirjoittajan arkistot: Simo

Parantuminen hengellisestä anoreksiasta

Kaikki ruoka inhotti heitä, ja he saapuivat kuoleman porteille asti. Ps.107:18.

Otin tuon sananpaikan kuvaamaan sitä ihmisen tilaa, kun hän on hengellisesti anorektinen eikä halua syödä elämän leipää. Onhan selvää, että uskonelämämme tarvitsee hengellistä ruokaa – Jumalan sanaa – yhtä lailla kuin luonnollinen ruumiimme kaipaa luonnollista ruokaa. Monia ihmisiä vaivaa hengellinen anoreksia. He eivät ota vastaan Jumalan sanaa, vaikka lusikalla syöttäisi.

Puhun tässä myös luopioista. Ehkä sinä murehdit tänään jotakuta uskon ystävää, joka on tullut luopioksi? Joutuiko hän päihteiden orjuuteen, maailmallisten huvitusten pauloihin, rahan ja mammonan pettämäksi, synnin teille ja huonoihin elämäntapoihin? Mitä tapahtui? – Usein olemme täysin ymmällä.

Mutta tiedämme, että Herra on voimallinen uudistamaan luopioita. Mistä minä tiedän sen? Tiedän sen, koska olin itse luopio. Olin ollut lapsena uskossa, mutta myöhemmin minusta tuli viinaan menevä nuorimies, joka tupakoi, harrasti maailmallisia asioita ja istui kapakoissa ja vihasi uskovia. Yhteenotot uskovien sukulaisten kanssa olivat enemmän kuin tavallisia. Kaikki hengellinen ruoka ja Jumalan sana inhotti minua enkä halunnut kuulla sanaakaan uskosta.

Mitä oikein tapahtui? Kysyn siinä mielessä: mitä oikein tapahtui, että uudistuin ja tulin uskon tielle uudestaan? – Jumala käytti minun kohdallani useita eri asioita, sekä keppiä että porkkanaa. Elämääni tuli vaikeuksia, joiden takia olin nöyryytetty ja eksyksissä. Luin kirjoja, jotka puhuivat Jumalasta ja puhuivat vakuuttavasti. Kohtasin ihmisiä, jotka osasivat kertoa uskostaan aidosti ja lämpimästi.

Tiedän tänä päivänä, että moni kantoi minusta silloin rukoustaakkaa. Monien kokemusten ja sattumusten (johdatusten) kautta aloin etsiä totuutta, etsiä Jumalaa, kysyä elämän syviä peruskysymyksiä – rukoilla itsekin.

Niinpä haluan rohkaista sinua, joka olet ymmälläsi jonkin läheisen sukulaisen tai ystävän suhteen: hän on nyt maailmassa, ehkä luopion tiellä – kyllä – mutta hän voi muuttua. Pyydä, että Isä vetää häntä Jeesuksen tykö, että Pyhä Henki herättää häntä synnin unesta ja Kristus valaisee häntä sanansa valolla. Jumala on voimallinen etsimään kadonneen lampaansa ja nostamaan tämän hartioilleen ja kantamaan takaisin lammastarhaan. Jeesus Kristus on kykenevä tähän Hyvän Paimenen työhön. Hän voi uudistaa sinun läheisesi ja kasvattaa hänestä Jumalan valtakunnan työntekijän.

Näin sanoo Herra*: Pidätä äänesi itkusta ja silmäsi kyyneleistä, sillä työstäsi on tuleva palkka, sanoo Herra, ja lapsesi saavat palata vihollisen maasta. Jer.31:16.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Parantuminen hengellisestä anoreksiasta

Kirjoittanut : 20.07.2019 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Pyhät eivät ole vielä valmiit

Oletko tehnyt jotakin, mikä harmittaa? Koetko tehneesi virheen, joka on vastoin sinun ihanteitasi? Olet loukannut ihmisiä? Suuttunut kenties? Tuliko vielä sanottua pari voimasanaakin? Et haluaisi käyttäytyä huonosti, mutta jouduit vain tunnekuohun valtaan, kun sinua provosoitiin? Nyt sinun imagosi kristittynä on kärsinyt kolauksen?

Raamattu on hyvin realistinen kirja ja kuvaa ihmisiä sellaisina kuin he ovat, raadollisina ja syntiin lankeavina olentoina. Jopa parhaat kaikista Raamatun pyhistä lankesivat. Mooses ei kestänyt israelilaisten ainaista kapinointia, vaan tulistui ja sadatteli julkisesti. Tästä syystä Jumalakin rankaisi häntä eikä päästänyt Luvattuun maahan (4.Moos.20:12). Daavid teki syntiä ja nyt kaikki tuntevat hänen lankeemuksensa Batseban kanssa. Salomo oli viisas ja mahtava kuningas, mutta naiset saivat hänetkin pauloihinsa ja viettelivät palvelemaan epäjumalia (2.Kun.23:13). Näitä esimerkkejä löytyy kaikkialta Raamatusta.

Ole siis rohkealla mielellä. Herra näkee, että sinua kaduttaa. Hän on täynnä armoa ja laupeutta. Hän on valmis antamaan anteeksi, unohtamaan sinun kömmähdyksesi. Hän ei muistele sinun virheitäsi. Hän näkee sinut virheettömänä Kristuksen tähden. Nosta katseesi ylemmäs ja katso häneen. Ime itseesi sitä kirkkautta, jota hänessä on, ja sinäkin alat säteillä iloa. Alat muuttua hänen kaltaisekseen. Hän on Tie ja sinä olet kulkenut sitä pitkän matkan, nyt ei ole aika luovuttaa ja jäädä tien sivuun. Nyt on aika katsoa eteenpäin, vaeltaa kestävästi edessä olevassa kilvoituksessa ja määrätietoisesti tähdätä voittopalkintoon – elämän kruunuun. Se on varattuna sinullekin ja maalissa ei enää muistella matkan kompurointeja.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Pyhät eivät ole vielä valmiit

Kirjoittanut : 19.07.2019 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Lepo ja virvoitus


Sopertavin huulin ja vieraalla kielellä hän on puhuva tälle kansalle, hän, joka on sanonut heille: ”Tässä on lepopaikka, antakaa väsyneen levätä, tässä on levähdyspaikka.” Mutta he eivät ole tahtoneet kuulla. Jes.28:11-12
.

Lapsenlapsemme on ollut pienen ikänsä innostunut katsomaan videoita. Hän haluaa nähdä paitsi lastenohjelmia, kuten muumeja, myös haita ja dinosauruksia, vaikka välillä perääntyykin ruudun äärestä (kun niin pelottaa). Hänellä on kuitenkin kiintiö, kuinka paljon hän voi päivässä katsella videoita, sillä lapsen kehitykselle voi olla haitallista katsella liikkuvaa kuvaa yli tunnin päivässä.

Luulisin, että myös meidän aikuisten olisi syytä rauhoittaa oma aistimaailmamme niin että emme liikaa kuormita sieluamme. Meidän on syytä välttää levotonta musiikkia, kiivastahtisia elokuvia ja kaikkia voimakkaita ärsykkeitä. Minusta mainoksetkin ovat nykyään liian välkkyviä. Joskus minusta tuntuu, että liian voimakkaita ärsykkeitä on tarjolla myös seurakunnassa, kun julistus on kovin äänekästä ja raisu musiikillinen meno säestää kaikkea lainalaista vaatimusta, syyttämistä ja pelottelua.

Niinpä meidän on syytä viipyä rukousalttarilla ja kaikessa rauhassa vuodattaa sydämemme Herralle, jonka läsnäolo huokuu levollisuutta ja rauhaa. Meidän on syytä antaa sielullemme sitä lepoa, mikä nousee hiljaisesta sanan kuulemisesta. Kun saamme jättää kaikki kuormamme ja suorittamisemme Herran jalkojen juureen, löydämme sielullemme levon kuin Betanian Maria aikoinaan. Jeesus sanoo meille: Tulkaa minun luokseni, kaikki työn raskauttamat ja taakkojen uuvuttamat, niin minä annan teille levon. Matt.11:28.

Emme saisi olla kuin israelilaiset, joista Jesaja sanoo: Koska tämä kansa halveksii Siiloahin hiljaa virtaavia vesiä… (Jes.8:6). On meidän hengellisen terveytemme tae, että osaamme olla hiljaa, kuunnella ja levätä. Kun hiljennämme ympärillämme olevan hälyn ja kiireen ja jäämme ”Jeesuksen jalkojen juureen”, se on meidän sielullemme tankkauspaikka. Mitä enemmän arkeemme sisältyy hälyä, kiirettä, työpaineita ja stressiä, sitä enemmän tarvitsemme levon hetkiä. Jos huomaamme vähänkään merkkejä siitä, että uskostamme on tullut suorittamista, silloin on syytä pysähtyä ja etsiytyä levon lähteelle. Uskoon sisältyy kyllä kilvoittelua, määrätietoisuutta, vakaumuksellisuutta, joskus ponnistelua, jotta ei laiskuus ja lepsuilu veisi meitä maailmaan, mutta kaiken kilvoittelun keskellä meidän on tarpeen löytää tilaisuuksia syvään ja aitoon lepoon. Sen todellisen levon löydämme Herran luota. Ilmainen hiljentymisen lahja on tarjolla joka hetki. Ja meidän lopullinen päämäärämmekin on päästä Levon maahan.

Joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan niin kuin Jumalakin omista teoistaan. Hepr.4:10.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Lepo ja virvoitus

Kirjoittanut : 18.07.2019 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Sinun uskoasi koetellaan

Tämä lyhyt kirjoitus on sinulle, joka olet kohdannut tielläsi esteen. Se este voi olla vastustus, joka on noussut sinua vastaan, tai se voi olla taloudellinen resurssivajaus – pussin pohja on tullut vastaan. Tai se voi olla sairaus, joka estää sinua nyt menemästä suoraviivaisesti eteenpäin – ehkä masennus. Koet, että edessäsi on seinä. Et jaksaisi kivuta jyrkkää vuorenrinnettä ylös.

Oletko ajatellut, että vihollinen on kasannut tiellesi esteitä? Onko päähäsi pälkähtänyt missään vaiheessa, että ehkä Jumala haluaa sinun uskosi kasvavan? Usko ei kasva ilman esteitä ja vastuksia. Kehonrakentajan lihakset eivät kasva ilman painoja ja punnuksia. Lihakset kasvavat, kun niitä kuormitetaan äärirajoille. Myös sinun uskosi kasvu vaatii kestävyytesi kuormittamista äärirajoille. Sinun hengellinen kuntosi ei kohene, ellet välillä joudu vastamäkeen ja kiipeämään jyrkkää seinämää. Raamattu kertoo meille, kuinka Joonatan ja hänen aseenkantajansa kiipesivät jyrkkää vuorenseinämää ylös eivätkä hikoilleet turhaan:

Joonatan kiipesi käsin ja jaloin ylöspäin aseenkantaja perässään. Filistealaiset kaatuivat Joonatanin edessä, ja aseenkantaja, joka tuli hänen jäljessään, surmasi heidät. 1.Sam.14:13.

Jumala on varannut sinullekin voittoja, kun annat itsellesi tilaisuuden kasvaa hänen koulussaan etkä lannistu esteiden kasaantuessa tiellesi.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Sinun uskoasi koetellaan

Kirjoittanut : 17.07.2019 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Suureksi vai pieneksi?

Nuo taas, joita pidettiin arvossa – millaisia sitten olivatkin, se on minusta yhdentekevää, Jumala ei katso henkilöön – nuo arvossapidetyt eivät vaatineet minulta mitään enempää. Gal.2:6.

Jotkut väheksyvät minun työtäni ja nettijulkaisuani. Sopii hyvin. En kaipaa tulla kuuluisaksi. Pelkään, että minun työni alkaa herättää huomiota liikaa ja sitten on ympärillä kuhinaa. Hermohan siinä menisi. Joku jo kertaalleen pyysi minua jonnekin pitämään puhetta. Kieltäydyin vedoten siihen, että en osaa pitää puheita. Hengellinen työ on monien mielestä puheiden pitämistä. Onhan se sitäkin, mutta ei yksinomaan. Julkisuus on kyllä hyödyksi itse sanomalle, joka on lähtökohtaisesti ’hyvä sanoma’. Ainahan evankeliumia kannattaa esillä pitää, on se sen arvoinen. Mutta omasta puolestani uskon, että Jumalalla on puheiden pitämiseen sopivia henkilöitä aivan tarpeeksi tarjolla. Jopa Paavalin piti oppia, että kirjoittamalla hän tavoittaisi enemmän ihmisiä kuin puheita pitämällä. Mutta siihen tarvittiin kahleet. Tuskin edes tiesikään, miten olennaista oli oppia pois ”suuren yleisön syndroomasta” ja opetella puhumaan yhdelle henkilölle – kirjurilleen…

Joidenkin vaatimukset minun suhteeni ovat kovaäänisiä, kovakouraisia ja kovasydämisiä ja he lyttäävät minun työni, polkevat jalkoihinsa minun tekemiseni, väheksyvät minun kirjoitelmiani niin että eivät katso voivansa lukea niistä riviäkään ja kaikin tavoin osoittavat halveksuntaansa. Sitten he nostavat jalustalle kaiken, mikä minun silmissäni on populismia, keskinkertaisuutta, ihmisviisautta ja epäapostolisuutta, kirkkokuntien nostamista Jumalan paikalle jne. Toisin sanoen heistä paistaa kauas, että heidät on läpikotaisin aivopesty.

Sääli. Mitä muutakaan voi kuin sääliä. Joskus ehkä jaksan jonkun rukouksen heidän puolestaan rukoilla, mutta en suuria odotuksia heihin yleensä lataa. Kyseessä on kristillisen uskon alennustila, josta on vaikea toipua.

Mutta teistä, rakkaat, me uskomme sitä, mikä on parempaa ja mikä kuuluu pelastukseen, vaikka puhummekin näin. Hepr.6:9.

Olemme siis kutsuttuja Jeesuksen seuraamiseen, emme ole kutsuttuja olemaan ”suuria persoonia”, ”huomattavia henkilöitä”, ”kuuluisuuksia”. Olemme kutsuttuja elämään elävässä uskossa ja palvelemaan Herraa ja rakastamaan lähimmäisiä. Olemme saaneet kutsun tulla Kristuksen kaltaisiksi – se tapahtuu, kun sana uskossa sulautuu meihin ja meistä tulee sanan tekijöitä. Emme tule tässä prosessissa suuriksi, vaan pikemminkin pienenemme. Joskus tarvitsemme yksilöllisiä kahleita tähän. Emme ole kutsuttuja palvelemaan kirkkoja, omaksumaan niiden uskontunnustuksia ja ulkoistamaan omaa pelastustamme seurakunnille. Olemme kutsuttuja olemaan niitä persoonia, joiksi Herra on meidät tarkoittanut – tavallisia ihmisiä, jotka elävät uskossa. Meidät on kutsuttu olemaan suolana ja valona, ei suolapatsaana tai majakkana. Saamme olla normaalin ihmisen kokoisia, emme ole kutsutut olemaan suurmiehiä. Jos joskus tunnemme houkutusta ajatella itsestämme suuria, tehkäämme sellaisesta välittömästi parannusta. Paavali puki sen sanoiksi näin:

Sen armon perusteella, joka minulle on annettu, sanon teille jokaiselle: älkää ajatelko itsestänne enempää kuin sopii, vaan ajatelkaa kohtuullisesti sen uskon määrän mukaan, jonka Jumala on kullekin antanut. Room.12:3.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Suureksi vai pieneksi?

Kirjoittanut : 16.07.2019 Kategoria/t: Rohkaisu