RSS

Kirjoittajan arkistot: Simo

Oikeat ja väärät profeetat

Kuten olen todennut – vastoin valtavirtaa – että uuden liiton seurakunnassa on edelleenkin profeettoja ja apostoleita, niin voimme tehdä vertailua heidän osaltaan  – ja etenkin nyt profeettojen osalta – vanhan ja uuden liiton välillä. Jotkut protestantit – kuten helluntailaiset – luulevat yleisesti, että profeetat ovat niitä, joilla on profetian armolahja. Kyllä profeetoilla on aina profetoimisen lahja, mutta kaikki, joilla on profetoimisen armolahja, eivät ole profeettoja, jos sitä ajatellaan hengen virkana (vrt.Ef.4:11). Profeetta on siis sananjulistaja, jolla on erityinen profeetallinen voitelu ts. hän tuo esiin profeetallista sanaa milloin tahansa – kesken ruokailun, kesken kadulla juttelun, kesken saarnaamisen. Hän voi tehdä sen niin, että kaikki eivät edes huomaa hänen puhuvan profeetallisia. Ei aina hän itsekään.

Uuden liiton profeetta rakentaa ihmisten hengellistä elämää. Jos hänen sanomansa koskee ulkonaista elämää ja historian käänteitä, hän liikkuu riskialueella. Profetiat Israelin valtiosta ja lopun ajan ilmiöistä ovat riskialuetta, jolla liikuttaessa on helppo erehtyä. Kaikenlaiset poliittiset visiot on syytä unohtaa. Jumalan henki ei ainakaan minulle niistä puhu. Jos profetiat koskevat uskovien hengellistä elämää tai kutsumusta, ollaan paljon turvallisemmalla alueella.

Jos syvennymme vanhan liiton profeettojen tyypilliseen sanomaan, kuten Jeremian profetioihin, ne sisältävät paljon parannussaarnaa, epäkohtien esiin nostamista, tuomioiden julistamista – tulta ja tappuraa. Ne voivat sopia varsin hyvin tämän päivän tilanteisiinkin, mutta olisi syytä pitää mielessä, että edustamme uutta liittoa, emme vanhaa liittoa. Silloin emme suoraan kopioi Jeremialta hänen tulikivenkatkuisia purkauksiaan. Ei sen vuoksi, että ne olisivat jotenkin vääriä analyysejä tämän päivän ihmisistä, vaan siksi, että meillä on eri sanoma. Jeremiallakin oli kyllä armon sanoma tuotavanaan aina välillä, mutta meille evankeliumin ydinsanoman esillä pitäminen on suoranainen velvollisuus.

Mikä laille oli mahdotonta, koska se lihan vuoksi oli heikko, sen teki Jumala. Hän lähetti oman Poikansa syntisen lihan hahmossa ja synnin tähden ja tuomitsi synnin lihassa, jotta lain vanhurskauden vaatimus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan vaan Hengen mukaan. Room.8:3-4.

Jos vanhan liiton aikaan profeetan velvollisuus oli varoittaa Jumalan tuomioista, uuden liiton profeetan velvollisuus on muistuttaa evankeliumista – synnin esiin nostamisen lisäksi on julistettava armon sana, tuotava esiin Kristuksen tarjoama vaihtoehto: sovitus ja anteeksianto, uusi elämä puhtaalta pöydältä, ylösnousemuksen lupaus sille, joka uskoo. Onhan evankeliumin sisältö rikas ja moninainen, mutta jos perusasiat unohtuvat ja perusasenne on vanhasta liitosta kopioitu, ei se ilosanoman rikkaus pääse esiin. Valitettavasti tätä uuden ja vanhan sekoittamista näkee paljon. Jos evankeliumin jyvien seassa on vähänkään lainalaisuuden akanoita, päädytään helposti lainalaiseen uskoon ja uhkailemaan ihmisiä ankarilla tuomioilla. Silloin uuden elämän voima katoaa. Paavali tuo esiin, minkälaista evankeliumin saarnaaminen parhaimmillaan on, kun hän kirjoittaa Tessalonikan uskoville:

Me tiedämme, te Jumalalle rakkaat veljet [ja sisaret], kuinka hän on teidät valinnut, sillä meidän evankeliumimme ei tullut luoksenne ainoastaan sanoina vaan myös voimana ja Pyhässä Hengessä ja suurella varmuudella. 1.Tess.1:4-5.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Oikeat ja väärät profeetat

Kirjoittanut : 02.12.2022 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Sokeat pisteet

Kuka ymmärtää erehdykset? Puhdista minut salaisista synneistä. Ps.19:13.

Meillä saattaa olla sokeita pisteitä, vikoja joita emme itse näe. Se on hyvin todennäköistä myös itseni kohdalla, vaikka en aina osaa niitä nimetä. Joku toinen näkee ne. Tiedän olevani lyhytpinnainen ja joskus pidän etäisyyttä ihmisiin, koska olen erakkoluonne. Muistan myös monia vahinkoja, kun ilman tarkoitusta tein jotakin, joka sitten tulkittiin tahalliseksi. Oikeastaan sellaiset sattumukset elämässä ovat opettaneet minulle jotakin tärkeää uskosta. Kun tapahtuu jotakin tahatonta, huomaan, että sen taustalla on jonkun lähimmäisen uskomus, että olen ilkeä ja paha ihminen, taipuvainen tekemään jäynää toiselle. Toisinaan kuitenkin sellaisen väärän uskomuksen takana on yksinkertaisesti lähimmäiseni vainoharhaisuus. Mustasukkaisuus voi myös olla tällainen epäluuloon pohjaava näkemys, jolla ei ole mitään todellisuuspohjaa.

Levollinen sydän on ruumiille elämäksi, mutta kiihko on mätä luissa. Sananl.14:30.

Jae voidaan kääntää myös niin että ’mustasukkaisuus on hivuttava tauti’. Vanha käännös puhuu ’luulevaisuudesta’. Oletko sinä nähnyt tuttavapiirissäsi ihmisiä, jotka eivät voi mennä minnekään yksin, esimerkiksi lomamatkalle, koska puoliso vahtii heitä herkeämättä? Jos tuttavasi kuitenkin uskaltaa laajentaa omaa reviiriään, vaikkakin viattomasti, seuraa helposti aviokriisi.

Terapia voisi auttaa, mutta miten suositella terapiaa vaikkapa seurakunnan johtajalle, joka luulee seurakunnan piirissä kytevän kapinallisuutta ja ampuu umpimähkään alas häntä vainoavia juoruja? Jotkut saarnamiehet käyttävät Raamattua ’katkaistuna haulikkona’ – sillä tavalla räiskiessä varmuudella osuu syyllisiin ja syyttömiin.

Mistä teidän keskinäiset taistelunne ja riitanne johtuvat? Eivätkö juuri himoistanne, jotka käyvät sotaa teidän jäsenissänne? Te himoitsette, eikä teillä kuitenkaan ole. Te tapatte ja kiihkoilette mutta ette voi saavuttaa. Te riitelette ja taistelette, mutta teillä ei ole, koska ette ano. Jaak.4:1-2.

Jaakob esittää siis lääkkeeksi rukousta. Sitä hiljentymistä ja rukouksessa viipymistä, joka rauhoittaa mielen. Ihminen, joka päivittäin katselee itseään Jumalan sanan peilistä, ei jaksa suurennella toisten vikoja. Rukouksen kautta rauhan henki saa meissä sijaa. Pyhän Hengen silmävoide pitää sokeuden loitolla. Pysytään siis rukousalttarilla, se pitää mielen ja uskonelämän terveenä.

Kaiken loppu on lähellä. Olkaa siis ymmärtäväisiä ja raittiita voidaksenne rukoilla. 1.Piet.4:7.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Sokeat pisteet

Kirjoittanut : 01.12.2022 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Messiaan odotus

Messiaan odotus on ollut juutalaisen uskon kulmakiviä. Messias eli Voideltu olisi Daavidista alkunsa saaneen isälinjan poika ja hänestä tulisi Israelin kuningas, jolla olisi suuri valta. Hänestä tulisi kansansa sankari ja pelastaja, suuri johtaja jonka maine olisi Daavidin ja Salomon mainetta suurempi – ja valta loputon.

Kun Jeesus syntyi, hän tuli hiljaisesti, vähin äänin. Monikaan ei kiinnittänyt häneen huomiota, kuningas Herodeskin vain siksi, että pelkäsi valtansa menettämistä. Jesaja oli ennustanut Daavidin Pojan syntymän (Jes.9:5) ja hän oli ennustanut myös, että häntä halveksuttaisiin (Jes.53:3) eikä hänestä välitettäisi, vaan hänet tuomittaisiin kuolemaan (Jes.53:8).

Nyt kun elämme kristillistä aikaa, odotamme Kristuksen toista tulemista. Hän palaa ja hänen on määrä tulla julkisesti ja niin voimallisesti, että juutalaisetkin tajuavat viimein, että Jeesus Nasaretilainen oli heidän Messiaansa. Se aikaansaa juutalaisissa voimakasta katumusta ja parannusta (Sak.12:10). Tällöin toteutuu vihdoin suuren sovituspäivän historiallinen merkitys ja koko Israel pelastuu.

Tämä on tietysti kristinuskon peruskauraa, tässä ei ole mitään ihmeellistä. Opillinen yksimielisyys kaiketi vallitsee näistä pääkohdista. Jotkut tosin painottavat Jeesuksen paluuta ja toista tulemista enemmän kuin toiset. Tunsin aikoinaan Aune Lehtisalon henkilökohtaisesti. Hänen elämäntyönsä oli kääntää anglikaanista julkaisua nimeltä Herald of His Coming, joka ilmestyi suomeksi nimellä Airut.

Tämä herätyskristillinen Jeesuksen odotus on usein ollut aika painostavaa. Tarkoitan, että koko ajan korostetaan ”oletko valmis? Koskaan et voi tietää, milloin Jeesus tulee! Ethän halua olla valmistautumaton?” Niilo Ylivainiokin aikoinaan myönsi, että hän oli pelotellut ihmisiä uskoon. Jeesuksen yllättävä paluu on ollut pelote, jota on käytetty surutta hyväksi ihmisten kutsumisessa parannukseen.

Eipä sitä auta kumota. Totta on, että Jeesus tulee emmekä tiedä hänen paluunsa hetkeä. Mutta noista lapsuuteni päivistä olen sillä tavalla muuttunut, että en usko pelottelun voimaan. Jos joku on tullut uskoon säikyttelyn tuloksena, hän myös vetäytyy pois yhtä helposti. Uskon täytyy perustua juuri päinvastaiseen syyhyn: Jeesus on niin turvallinen, että luotan häneen, rakastan häntä, koska hän on niin ihana, seuraan häntä, koska hän on niin paljon rakastanut minua.

Miten kukaan voi seurata miestä, jota pelkää? Kyllä Jeesus osaa olla pelottavakin, mutta on tarkoitus, että hän on pelottava vastustajilleen. Opetuslapsilleen Jeesus aina korosti ”älkää pelätkö!”. Pelolla ja vavistuksellakin voi olla aikansa, mutta jos joku aidosti kokee Kristuksen rakkauden ja armon, hänen ei silloin tarvitse lähestyä Herraa peläten, vaan niin kuin lapsi isäänsä.

Olkoon siis adventti meille kirkkovuoden säännöistä vapaata sydämen odotusta, jossa ilmenee ensirakkaus Jeesukseen.

Aamen, tule, Herra Jeesus! Ilm.22:20.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Messiaan odotus

Kirjoittanut : 30.11.2022 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Evankeliumia Jumalan armosta

En kuitenkaan pidä henkeäni minkään arvoisena, kunhan vain vien päätökseen juoksuni ja Herralta Jeesukselta saamani palvelutehtävän: julistaa Jumalan armon evankeliumia. Ap.t.20:24.

Paavali tunsi oman palvelutehtävänsä ja pyrki sen hoitamaan hyvin. Hänen tehtävänsä oli julistaa evankeliumia. On kuitenkin syytä lukea teksti tarkkaan, sillä oma kokemukseni evankeliumin julistamisesta on ”evankeliumi syntisyydestäni”. Siinä ei oikeastaan vielä päästä evankeliumiin ollenkaan, vaan jäädään kynnykselle. Suomessa toimii kokonainen herätysliike (herännäisyys), jonka tarkoitus on jättää ihminen tälle kynnykselle – viedä hänet synnintuntoon ja sitten julistaa, että synnintunto on hyvä, pysyttele siinä. Tunne olevasi maan mato ja Jumalan sanan edessä tuomittu ja nöyryytetty ihminen.

Evankeliumin tulee olla julistusta siitä, että syntisi on annettu anteeksi. Aito evankeliumi tuo ilon – pelastuksen riemun. Mutta uuden elämän nosteessa ei saisi tulla ylpeäksi ja päästää sisäisiä hevosiaan laukalle: ”Minäpä olen jotakin tavallista hienompaa ihmislajia, erityisen valittu, Jeesukselle rakkain!”

Narsistiset tunteet nostavat helposti päätään ja kohta olenkin pyrkimässä eturiviin, hyödyntämässä seurakunnan rahavaroja omaan elatukseeni tai harrastamassa muuta sellaista oman egon pönkittämistä, joka mitätöi Jumalan armon. Jumalan armon kauttahan minä ylipäätään olen olemassa, en oman erinomaisuuteni kautta.

Tai julistus voi olla evankeliumin väärin käsittämistä niin että jaetaan erilaisia tuomioita sanankuulijoille. Jälleen voi puhujalla olla toiveissa kuulijoiden nöyryyttäminen, jotta saisi heidät sitten viedä kynnyksen yli iloon. Joskus siitä nöyryyttämisestä vaan näyttää tulevan päätarkoitus.

Evankeliumi voi olla sekoitus vanhaa ja uutta liittoa ja Israel nostetaan jotenkin jalustalle ikäänkuin Jumalan kansaan kuuluminen ulkonaisella tavalla olisi hyvän sanoman tarkoitus. Jumala toimii kansojen historiassa, mutta älä sotke sitä liikaa omaan historiaasi. Pelastus uskon kautta on kuitenkin sisäistä laatua etkä voi raahata historiallista Israelia mukanasi joka paikkaan. Kun Paavali puhuu evankeliumin julistamisesta, hän sanoo: Todistaessani juutalaisille ja kreikkalaisille olen julistanut parannusta ja kääntymistä Jumalan puoleen ja uskoa meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen. Ap.t.20:21. – Evankeliumi on sama kaikille.

Yksi lause Paavalin puheesta tulee itseäni lähelle: En ole vetäytynyt pois julistamasta teille sitä, mikä on hyödyllistä, ja opettamasta teitä sekä julkisesti että perhekunnittain. Ap.t.20:20.

Mikä upea väline evankeliumin julistamiseen internet onkaan: voi puhua julkisesti ihmisille heidän kotioloissaan. Vanhakantainen seurakunta on joutunut koronan takia ravistelluksi, mutta aika näyttää, kuinka tehokkaasti evankeliumia voidaan julistaa jatkossa eri medioiden kautta. Luulen, että lopun ajan herätys tulee nojaamaan enemmän mediaan kuin paikallisiin seurakuntiin. Toivon voivani tehdä oman osuuteni, vaikka se onkin vaatimaton:

Siksi minä tänä päivänä vakuutan teille, että olen viaton kaikkien vereen, sillä minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille kaikkea Jumalan tahtoa. Ap.t.20:26-27.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Evankeliumia Jumalan armosta

Kirjoittanut : 29.11.2022 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Lapsen perintö

Ihana maa on tullut osakseni, ja kaunis on minun perintöosani. Ps.16:6.

Lapset perivät vanhempansa ja Jumalan lapset perivät siunauksen. Vanhan liiton aikaan siunaukset olivat sidottuja lain noudattamiseen. ”Jos kuuntelet tarkasti, jos teet, jos muistat, jos noudatat” – niin sitten saat siunauksia (2.Moos.15:26). Uuden liiton ihmisinä meitä ei velvoita mikään sääntö tai laki tai määräys. Siunauksen saamisen ehtona on vain ”jos uskot”.

Vanhan liiton aikaan oli ohje, että piti kääntyä pyyntöineen Salomon temppeliin päin ja silloin oli mahdollista saada rukousvastaus (1.Kun.8:29,35,38,44,48). Nyt uuden liiton aikaan voimme kääntyä Jeesuksen puoleen kaikissa tarpeissamme. Kristus on meidän temppelimme, me olemme hänen kansansa. Usko saa aikaan ihmeitä:

Uskomalla Jeesuksen nimeen on tämä mies, jonka te näette ja tunnette, vahvistunut hänen nimensä kautta. Usko, jonka Jeesus vaikuttaa, on antanut hänelle täyden terveyden kaikkien teidän nähtenne. Ap.t.3:16.

Niinpä sinulle on varattuna rajattomasti siunauksia, kun uskot Jeesukseen. Siunattu on sinun kohtusi hedelmä. Siunattu sinun kotisi ja perheesi. Siunattu on sinun peltosi ja metsäsi. Kun palvelet Herraa Kristusta, olet loputtomien siunauksien äärellä, koska olet loputtoman rikkaan Isän lapsi.

Siunattu on sinun hengellinen elämäsi. Siunattu sinun kutsumustyösi. Jeesuksessa on siunattu myös sinun vaikutuspiirissäsi elävät ihmiset. Sinun siunauksesi ansiosta he saavat nauttia hyvästä elämästä, terveydestä ja turvatusta toimeentulosta. Sinun siunauksesi ansiosta heidän liiketoimensa menestyvät lamankin aikana. Sinun siunaavat kätesi kutsuvat taivaan enkeleitä heidän matkalleen. Heidän lapsensa saavat elää onnellisina ja heistä tulee vahvoja ja pärjääviä, kun heillä on elävän uskon perintö.

Siunattu on uskon tie, siunattu Jeesuksen seuraamisessa toteutunut elämänkaari. Siunattu on elämäntyö, joka on tehty Hengen voimassa.

Kristuksessa me olemme myös saaneet perintöosan, niin kuin meistä oli ennalta määrätty hänen suunnitelmassaan, hänen, joka vaikuttaa kaiken oman tahtonsa ja päätöksensä mukaan. Ef.1:11.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Lapsen perintö

Kirjoittanut : 28.11.2022 Kategoria/t: Rohkaisu, Siunaus