RSS

Aihearkisto: Rohkaisu

Armoa se on

Kun luen Raamattuani useammasta kirjanmerkistä, saattaa joskus käydä niin, että saan lukea samat asiat kahteen kertaan. Onneksi kerronta vaihtelee, vaikka asiat ovatkin eri kirjoissa liki samat. Tänään luin Sodoman hävityksestä ja aloitin Jobin kirjaa, jossa kerrotaan, kuinka Job menetti paitsi omaisuuttaan myös kymmenen lastaan yhtenä ja samana päivänä. Huomasin kuin sivumennen, että Jobilla oli seitsemän poikaa ja kolme tytärtä. Isälläni oli myös seitsemän poikaa ja kaksi tytärtä.

Job joutui kestämään tuhon voimien vyörymistä elämäänsä ja perheeseensä, mutta se oli pohjimmiltaan vain koetus. Jumala ei tarkoittanut tuhota häntä. Mutta Sodoman ja Gomorran hävitys oli Jumalan rangaistus, josta ei voinut parannuksella selvitä. Se oli koetus Lootille ja tyttärille, mutta sodomalaisille se oli täystuho.

Saatat kokea elämäsi aikana erilaisia koetuksia elämässä. Joudut kestämään Jumalan kuritusta, vaikka et mielestäsi ole tehnyt mitään väärää etkä ole elänyt syntisesti tai jumalattomasti. Apostoli Pietari kutsuu tällaista Jobin kärsimystä armoksi.

Mitä kiitettävää siinä on, jos te kärsivällisesti kestätte, kun teitä lyödään pahojen tekojenne tähden? Mutta jos kestätte, kun joudutte kärsimään hyvien tekojenne tähden, se on Jumalan armoa. 1.Piet.2:20.

Vaikeahan sitä on armona pitää. Harvoin kukaan on selittämässä meille koetuksen keskellä, että ”armoa se on”… Hyvä, että eivät niin tee, voisivat saada turpiin… Täältä netikan syövereistä on helpompi sanoa kaikesta huolimatta, että ”armoa se kyllä on – syyttömänä kärsiminen!”

Onhan parempi, jos niin on Jumalan tahto, kärsiä hyväntekijänä kuin pahantekijänä. Kärsihän Kristuskin kerran syntien tähden, vanhurskas väärintekijöiden puolesta, johdattaakseen teidät Jumalan luo. 1.Piet.3:17-18.

Voimme jopa olla niitä hurskaita, jotka pelastavat kotikaupunkimme asukkaat. Aabraham tinki kymmeneen Sodoman puolesta, mutta sieltä löytyi tuskin viittäkään pelastamisen arvoista. Me voimme kuitenkin pelkällä olemassaolollamme pelastaa monia Jumalan vihalta ja hänen tuomionsa vyörymiseltä oman asuinyhteisömme päälle. Se vaatii vain hurskasta elämää, kristillisen elämäntavan toteuttamista, vakaumuksellisuutta uskossa, joskus tosin myös syyttömänä kärsimistä. Kysymys kuuluukin: Olemmeko siihen valmiit?

Pyrkikää sen tähden, veljet [ja sisaret], yhä innokkaammin tekemään kutsumisenne ja valintanne lujaksi. Jos näin teette, ette koskaan lankea, ja niin teille runsaskätisesti tarjotaan pääsy meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan. 2.Piet.1:10-11.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Armoa se on

Kirjoittanut : 08.12.2019 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Sinun lähtösi ja tulosi

Tänä päivänä ihmiset matkustelevat paljon. Kansainvälisen terrorismin uhka ei ole juuri vähentänyt lentomatkustusta. Mutta pelko voi iskeä kehen tahansa, kun on suunnittelemassa matkaa ulkomaille.

Miten suojautua terrorismilta? Mistä löydän sen turvallisuuden tunteen, että Herra on kanssani eikä minun tarvitse pelätä?

Tässä me jokainen olemme samalla viivalla. Elämme armon varassa ja meidän täytyy uskaltaa heittäytyä uskossa armon varaan ja luottaa Herraan, joka on luvannut suojella meitä:

Sinä et pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka kulkee pimeässä, et tautia, joka tekee tuhojaan keskellä päivää. Kaatukoon tuhat sivultasi, kymmenentuhatta oikealta puoleltasi, mutta sinuun ei satu. Ps.91:5-7.

On hyvä, jos voimme valmistella kaikkia matkojamme rukoillen. Ei ole hyvä rynnätä ja tehdä hätiköityjä päätöksiä, sillä Ilman taitoa ei intokaan ole hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan. Sananl.19:2. Kannattaa varata aikaa riittävästi ja edetä aina johdatusta etsien, sillä:

…minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen. Jer.31:9.

Ja sitten, jos matkamme valmistelu sujuu niin, että meillä on aina sydämen rauha sisimmässämme, voimme olla varmoja, että Herra on siunannut suunnitelmamme. Voimme jättää kaiken murehtimisen ja huolissaan olemisen ja kuunnella Herran ääntä, kun hän puhuu:

Älkää olko mistään huolissanne, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukoillen ja anoen kiitoksen kanssa Jumalan tietoon, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa. Fil.4:6-7.

Mitä Herra armossaan haluaa sanoa niille, jotka etsivät johdatusta ja Jumalan tahtoa kaikissa asioissa – myös matkojen tekemisessä? Hän haluaa sanoa näin:

Siunattu olet lähtiessäsi ja siunattu tullessasi. 5.Moos.28:6.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Sinun lähtösi ja tulosi

Kirjoittanut : 07.12.2019 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Mitä näet?

Jos teemme raamattuhaun sanoilla ’mitä näet?’ saamme 7-10 erilaista jaetta, joissa on tuollainen kysymys. Jumala siis on utelias tietämään, mitä hänen palvelijansa näkevät. Jeremia näki mantelipuun oksan ja kiehuvan padan sekä korillisen viikunoita. Aamos myös näki korillisen loppukesän hedelmiä sekä luotilangan. Sakarja näki kultaisen lampunjalan ja lentävän kirjakäärön. Apostoli Johannes myös näki ilmestyksiä ja kertoi niistä Ilmestyskirjassa.

Yleensä siis profeetat näkivät jotakin tavallista, jotakin arkipäiväistä. Heidän piti vaan osata tulkita näkemäänsä ja ymmärtää, mitä Jumala halusi sanoa heille tuon vertauskuvan kautta. Vain harvoin Jumalan ihmisten saamat näyt ovat enkelinäkyjä tai muuta taivaallista kuvastoa. Jeesus käytti paljon vertauksia. Yleensä hän otti vertaukset luonnosta ja kaikille tutuista asioista. Hän puhui lampaista, kaloista, leivistä, ruohosta, vedestä – arjen asioista.

Meidän tulee ymmärtää, että tavallinen ja taivaallinen ovat hyvin lähellä toisiaan. Riippuu ihmisen tavasta katsoa. Kuva ulkoisista asioista muodostuu aivoissa ja ymmärrys siitä, mitä se viestittää, muodostuu sydämessä. Niinpä usko ei ole tosiasioiden tuntemista, se on aina nähdyn tulkintaa. Usko on tapa katsoa maailmaa. Usko on lahjaa, mutta myös jotakin, joka kasvaa. Se kehittyy ajan myötä. Kun tapaan ihmisen, jolla ei ole lainkaan uskoa, olen täynnä ihmetystä, kuten Jeesuskin (Mark.6:6). Sellainen täysin uskon ulkopuolella elävä ihminen voi yhtäkkiä ilmaantua johonkin tv-ohjelmaan ja se hämmästyttää joka kerta.

Toisaalta, jos elät seurakunnan yhteydessä ja kuuntelet Jumalan sanaa, voit tuskin mitenkään välttää uskon juurtumista sinun sisäiseen maailmaasi ja tapaasi tulkita elämää. Jos vielä tietoisesti suuntaudut hengellisiin asioihin ja haluat oppia tuntemaan Jumalaa ja seuraamaan Herraa, silloin on varmaa, että kasvua tapahtuu. Jokainen hetki Jeesuksen seurassa – kun hän on aidosti läsnä – tuottaa sinussa hengellistä kasvua samoin kuin kasvi saa kasvua auringon valosta.

Haluan siis rohkaista sinua tänään näkemään Jumalan sormenjäljen kaikessa, mitä kohtaat. Voit kulkea kiitollisin mielin ja kiittää Herraa hänen lahjoistaan. Hän puhuu sinulle armon kieltä, kun osaat kuunnella. Tuuli ja pilvet, taivas ja sade, linnut ja puut – kaikki on hänestä. Terveys ja ystävät, ruoka ja asunto, isänmaa ja vapaus – häneltä nekin saamme. Jumalan sana, hengen ohjaus, palvelutyö – mitä rikkauksia saammekaan Jumalan kädestä!

Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Room.11:33. .. te olette kaikessa rikastuneet hänessä, kaikessa puheessa ja kaikessa tiedossa. 1.Kor.1:5. ..meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksi saaminen hänen armonsa rikkauden mukaan. Tätä armoa hän on antanut meille ja suonut meille kaikkea viisautta ja ymmärrystä. Ef.1:7-8. Jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa on suuri voitto. 1.Tim.6:6.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Mitä näet?

Kirjoittanut : 06.12.2019 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Pettymysten keskellä

Elämään kuuluu se, että vastaan tulee pettymyksiä. Lapsen itkuista alkaen vanhuuteen asti meitä totutetaan selviytymään erilaisista vastoinkäymisistä. Voimme pettyä toisiin ihmisiin, pettyä Jumalan palvelijoihin, pettyä Jumalaan.

On olennainen osa elämäntaitoa selvitä näistä pettymyksistä toivoaan menettämättä. Monet masentuvat ja menettävät elämänhalunsa tai heidän mielenterveytensä kärsii. Joidenkin kohdalla voi olla kysymys siitä, että elämän pettymyksiä ei olla opittu käsittelemään.

Miten sinä käsittelet vastoinkäymisiä ja pettymyksiä? Käytkö läpi itsesäälin? Selviätkö eteenpäin hartioita kohauttamalla? Mikä on se ihmelääke, joka hoitaa sinua?

Minä olen huomannut, että asioiden vieminen Jumalan eteen helpottaa. Olen myös huomannut, että Jumala hoitaa pettymyksiäni, kun luen sanaa. Oikeastaan olen voinut ottaa Raamatun sanasta lääkettä etukäteen jo tuleviakin pettymyksiä varten.

Raamatusta löydän samoja elämäntilanteita, joissa itse joudun rämpimään. Daavid joutui ongelmiin Saulin kanssa – miten tuttua. Jeesus joutui vastatusten aikansa itsekeskeisten ja omahyväisten ihmisten kanssa – tuttua sekin. Huomaan puskevani vastakkain jotakin ajattelutapaa vastaan, joka selvästikin on Raamatun vastainen tai nousee uskonnollisuudesta – mikä selviö, että joudun näihin puskemistalkoisiin. Tai joudun kamppailuun oman itseni kanssa, joka vastustaa Jumalaa. En mitenkään löydä selvyyttä tällaiseen, ellen lue sanaa ja mietiskele sitä. En mitenkään pääse voitolle joistakin sisäisistä taisteluistani, ellen rukoile ja huuda avuksi Jumalaa.

Raamattu kädessäni – toivon sana keskellä elämän pettymyksiä. Lääke, joka hoitaa haavojani. Raamatun kirjoitukset ja Jumalan antamat unet ja sanomat luovat uskoa tulevaisuuteen, kun elämä uhkaa lannistaa.

Ei ole tarkoitus, että jäämme itsesäälin asteelle. Ei ole tarkoitus, että masennumme. Ei ole Jumalan tarkoitus, että menetämme toivomme. Ei ole tarkoitus, että alamme lohduttaa itseämme huvituksilla ja huumata itseämme maailman tarjoamilla korvikkeilla. Ei ole tarkoitus nukahtaa itsepetoksen syliin. Mikään maailmasta peräisin oleva ei tyydytä sisäistä nälkäämme ja lohduta meitä, kun olemme pettyneitä.

Käydään siis hänen luokseen, joka tyydyttää ihmisen sielun kaipuun. Menkäämme hänen luokseen, joka on Isämme ja tietää, miten lapset lohdutetaan. Ottakaamme uskon asenne. Hän on tiukasti kehottanut meitä: Pitäkää usko Jumalaan (Mark.11:22).

Vain uskossaan kestävä sydän näkee voiton ja saa lopullisen lohdutuksen kaikista pettymyksistään.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Pettymysten keskellä

Kirjoittanut : 05.12.2019 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Siellä se siintää

Jokainen haluaa luoda uraa. Nyt kohkataan kotiäideistä, jotka ovat uhranneet työuransa ja hoitaneet lapsia kotona. Pitäisi saada äidit irrottaa kotoa töihin. Niin tärkeäksi jotkut näkevät uran luomisen työelämässä, että lapsetkin voidaan pyyhkäistä sivuun.

Työura on kapea näkemys siitä koko elämää koskevasta kutsumuksesta – elämäntyöstä – joka siintää itse kunkin näkökentässä enempi ja vähempi hämäränä ja epämääräisenä tavoitteena. Jumalan ihmiselle tämä taivaallinen kutsumus on kuitenkin hyvin tärkeä tekijä elämässä. Kaikki pitäisi voida koota sen yhden ja ainoan otsikon alle – mikä se onkin. Pastori? Sananjulistaja? Lähetyssaarnaaja? Evankelista? Vanhin? Diakoni? Vai ehkä sittenkin opettaja? Professori? Lääkäri? Insinööri? Huippu-urheilija? – Jokainen ratkaisee elämänsä yhtälön enempi ja vähempi itse. Jumalan ihmisellä on se etu, että hän saa elämäntyönsä taivaallisen suunnittelijan kädestä.

Mutta alussa, lapsuudessa ja nuoruudessa, se elämäntyö voi vielä olla hämärän peitossa. Jokin suunta ehkä on, mutta ei oikein selvää kuvaa. Tässä samassa tilanteessa oli aikoinaan myös uskon isä Aabraham. Uskon kautta oli Abraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, joka hänen oli määrä saada perinnöksi. Hän lähti tietämättä, minne saapuisi. Hepr.11:8.

Meidänkin tulee lähteä liikkeelle, vaikka emme tiedä, mihin päädymme. Tarvitsemme uskoa siihen, että ryhdymme tavalla tai toisella liikkumaan päämäärää kohti. Aabraham teki niin ja sai kokea Jumalan johdatusta, mutta myös viivytyksiä matkalla. Aabrahamin elämä oli monella tavalla hapuilevaa kulkemista sinne tänne, mutta vähä vähältä se eteni kohti täyttymystään. Aabrahamista tuli uskossa vaeltamisen esikuva meille ja kaikille sukupolville. Hän voi opettaa meitä monin tavoin.

Joko sinä olet katsonut kompassista suunnan? Joko sinä olet liikkeellä? Jumalan ihmisenä sinulla on mahdollisuus saada taivaallisia neuvoja. Pilvenpatsas voi johdattaa, enkelit saattaa, Hyvä Paimen kantaa sylissään. Jumalan sana lupaa: Vanhurskautesi käy edelläsi ja Herran* kunnia seuraa suojanasi. Jes.58:8.

Ei ole siis mitään syytä epäröidä tai jäädä paikalleen. Sinun elämäntyösi voi tänään alkaa jostain pienestä. Sillä kuka halveksii pienten alkujen päivää.. Sak.4:10. Saatuasi työn alulle Jumalan hyvä käsi voi siunata sinun taimesi kasvuun. Pienestä voi kasvaa jotakin suurta ja merkityksellistä. Usko siis ja luota Herraan! Laita aina toivosi Kristukseen ja saat nähdä, että häneltä saat kaiken tarvittavan elämäntyötäsi varten.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Siellä se siintää

Kirjoittanut : 04.12.2019 Kategoria/t: Rohkaisu