RSS

Evankeliumi vapauttaa

hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille. Hän on lähettänyt minut julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran suosion vuotta. Luuk.4:18-19.

Onko sinulla jalkapanta? Nykyään voidaan käyttää esimerkiksi vangeilla jalkapantaa, kun heidät päästetään valvottuun vapauteen. Näin tiedetään, missä he liikkuvat, sillä jalkapanta mahdollistaa gps-seurannan.

Ihmisillä voi olla erilaisia näkymättömiä jalkapantoja, kun he ovat oppineet jonkin ajattelutavan, joka rajoittaa heidän elämäänsä. He saattavat ajatella, että olen sairas loppuikäni enkä koskaan parane. He saattavat myös päätyä luulemaan, että he ovat tyhmiä eivätkä koskaan onnistu opiskelemaan itselleen tutkintoa. Huonot kokemukset ikään kuin lukitsevat heidät omaan elinpiiriinsä. He kokevat olevansa kahden kerroksen väkeä, mutta nimenomaan sitä alempaa. Joku on ehkä sulkenut itsensä sellaiseen laatikkoon, jossa hän kokee, että hän ei koskaan löydä ’sitä oikeaa’ eikä voi tulla onnelliseksi parisuhteessa. Tai siinä laatikossa on parisuhde, mutta ei lapsia.

Johonkin laatikkoon joutumisesta seuraa kokemus, että on vanki. Sorrosta seuraa kokemus, että ei ansaitse koskaan parempaa. Sokeudesta seuraa, että ei voi haaveilla valoisasta tulevaisuudesta, vaikka sokeus ehkä onkin vain side silmillä.

Niinpä evankeliumin sanoma voi olla mullistava, sillä se päästää meidät ulos laatikosta, se avaa silmiltämme siteen, se vapauttaa huonojen kokemusten jättämästä arvesta. Pessimististä tulee optimisti, vangista vapaa, masentuneesta ihmisestä jälleen unelmoiva ihminen. Passiivinen ja masentunut voi muuttua luovaksi ja innostuneeksi. Jeesus muuttaa ihmisen ajattelutapaa, kykyä katsoa itseään uusin silmin, nähdä itsensä arvokkaana ja antaa mahdollisuuden uskoa parempaan huomiseen. Jeesus ja hänen kosketuksensa aivan kuin sysää meissä liikkeelle prosessin, joka vie meitä lukkiutuneesta tilanteesta eteenpäin.

Uskoville, jotka ovat jämähtäneet lain kirjaimeen kiinni kuin jääpuikot, Jeesus tuo kevään lämmön, joka sulattaa jään ja saa vedet virtaamaan. Kannattaa siis pitää kiinni ilosanomasta ja asettaa se lain edelle. Jätetään laille se tehtävä, mikä sillä on – tuottaa synnintunto – ja juostaan Jeesuksen syliin iloitsemaan evankeliumista.

Iloiten te silloin kiitätte Isää, joka on tehnyt teidät kelvollisiksi saamaan osuuden siitä perinnöstä, joka pyhillä on valkeudessa. Kol.1:12.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Evankeliumi vapauttaa

Kirjoittanut : 02.10.2022 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Alas jalustalta

Siellä oli mies, jonka nimi oli Sakkeus. Hän oli publikaanien esimies ja oli rikas. Hän halusi nähdä, kuka Jeesus oli, mutta ei voinut väkijoukon takia, koska oli pienikokoinen. Niinpä hän juoksi edelle ja kiipesi metsäviikunapuuhun nähdäkseen Jeesuksen, joka kulkisi siitä ohi. Luuk.19:2-4.

Sakkeus kuvaa ihmistä, joka on tietoinen omasta alamittaisuudestaan ja pyrkii kompensoimaan omia puutteitaan nousemalla jollekin jalustalle. Puuhun kiipeäminen kuvaa hyvin tällaista itsetehostusta, vaikka Sakkeuksen kohdalla tähän oli kunnollinen syy.

Onko sinun tuttavapiirissäsi ihmisiä, joiden kohdalla tulee toistuvasti tilanteita, että tuttavasi yrittää olla parempi kuin on ja esittää jotakin roolia, kehuskelee omilla saavutuksillaan? Minä olen tavannut sellaisia ja saatanpa joskus itsekin syyllistyä jalustalle nousemiseen. Lieneekö se niin vaarallista? Huono itsetunto ja heikko omanarvontunto saa sellaista aikaan.

On vaikea olla aito ja rehellinen oma itsensä. Se on erityisen vaikeaa niille, joilla on jokin paha huonommuuden tunne. Se voi olla kasvuolosuhteiden seurausta tai muuten vaan ympäristön lannistavaa vaikutusta. Kunpa kaikille riittäisi kannustusta ja rohkaisua erityisesti kasvuiässä. Läpi elämän on hyötyä, jos saamme rohkaisua. Uskoville tämä on tärkeää ja on hyvä oppia löytämään sitä Raamatun sanasta.

Jeesus tiesi hyvin, miten publikaanit (veronkantajat) ja etenkin publikaanien esimies olivat ihmisten hampaissa ja jatkuvien syytösten ristitulessa. Mutta ihmisten yleinen paheksunta ei ohjannut Jeesuksen suhtautumista Sakkeukseen.

Voimme olla varmoja, että Herra näkee meidät ja todellisen tilamme. Jos olemme rikkoneet tai jos emme ole rikkoneet. Hän näkee meidän omantuntomme tilan ja moraalisen taseen. Hän tietää, mitkä ovat persoonallisuutemme hyvät ja huonot puolet. Hän näkee, onko menettelymme ollut väärää vai oikeata. Hän näkee myös valmiutemme muutokseen. Jos meiltä löytyy nöyryyttä ja rehellisyyttä, hän voi ilmestyä elämäämme ja vaikuttaa tarvittavia muutoksia, kuten Sakkeuksen kohdalla kävi:

Mutta Sakkeus astui esiin ja sanoi Herralle: ”Katso, Herra, puolet omaisuudestani minä annan köyhille, ja keneltä olen jotakin kiristänyt, sille maksan nelinkertaisesti takaisin.” Luuk.19:8.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Alas jalustalta

Kirjoittanut : 01.10.2022 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Jeesus ja hänen haavansa

Sen sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä.Opetuslapset iloitsivat, kun he näkivät Herran. Joh.20:20.

Jeesus on kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen tullut tunnetuksi haavoistaan. Vaikuttaa siltä, että hänen kasvonpiirteensä eivät enää ylösnousemusruumiissa olleet täysin samat kuin maallisessa ruumiissaan. Ainakin opetuslasten kyky tunnistaa häntä oli horjuvaa. Maria Magdaleena luuli Jeesusta puutarhuriksi, kunnes – Maria kuuli Jeesuksen äänen! Opetuslapset Emmauksen tiellä luulivat häntä tuntemattomaksi kulkijaksi eivätkä tunnistaneet häntä ennen kuin näkivät miehen kädet. Hänhän otti leivän ja nosti sen kasvojensa tasalle juutalaiseen tapaan, kun siunasi leivän. Ulkona eivät kulkijat havainneet kädessä olleita haavoja, koska oli pimeää.

Huomaamme siis, että Jeesus tunnistettiin haavojensa kautta. Hänen haavansa herättivät opetuslasten mielenkiinnon ja saivat heissä aikaan varmuuden, että kyseessä todella oli Jeesus.

Meissä on myös erilaisia haavoja, joita elämä on jättänyt jälkeensä. Elämä lyö meihin joskus ulkoisia mustelmia, useimmiten kuitenkin sisäisiä mustelmia ja ruhjeita. Tällaiset haavat ovat näkymättömiä sielun haavoja. Meitä on loukattu ja nöyryytetty tavalla jos toisella ja olemme itsekin saattaneet mokata ja joutua häpeään jonkin erehdyksemme vuoksi. Olen useaan otteeseen puhunut tässä blogissani siitä, kuinka nuo haavat ovat niitä persoonallisuutemme kohtia, joiden kautta olemme kasvaneet kiinni Kristukseen. Tunnemme syvää yhteyttä Vapahtajan kanssa, kun voimme jakaa haavamme hänen kanssaan. Olemme samalla tavalla joutuneet pilkan ja vainonkin kohteeksi, meitä on lyöty maahan, poljettu lokaan, meille on naurettu, olemme kärsineet häväistystä. Onko se kaikki johtunut uskosta – tuskin – mutta tunnemme silti Jeesuksen vetovoiman, kun haavamme meitä kurittavat. Hakeudumme Vapahtajan turviin, kun sielunvihollinen meitä syyttää ja ihmiset heittävät haavoihimme suolaa.

Opetuslapset iloitsivat, kun näkivät Jeesuksen ja tämän haavat. Heidän pelastuksensa evankeliumi tuli heidän kuuluvilleen useasti sanoina, mutta ei vain sanoina vaan myös voimana (1.Tess.1:5), ja kaiken lisäksi evankeliumi saavutti heidät myös Jeesuksen haavojen kautta. Kristus säteili kirkkauttaan kärsivänä Herran palvelijana. Eikö meidänkin sisällämme ala kuplia ilo, kun tajuamme erään tärkeän asian – Jeesus on kärsinyt ja kuollut minunkin puolestani! Olen uskossa, mutta en ole vain uskossa, vaan saan osallistua hänen kärsimyksiinsä. Minäkin olen Mestarini tavoin haavoilla!? Olen samannäköinen hänen kanssaan! Jaamme saman kohtalon! Olemme löytäneet kohtalotoverin – ja millaisen – Itsensä Jumalan Pojan! Iloitsemme kuin apostolit:

Silloin apostolit lähtivät pois neuvostosta iloiten siitä, että heidät oli katsottu arvollisiksi kärsimään häväistystä Jeesuksen nimen tähden. Ap.t.5:41.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Jeesus ja hänen haavansa

Kirjoittanut : 30.09.2022 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Kiintyminen Kristukseen

Sen tähden sanon sinulle: hänen paljot syntinsä on annettu anteeksi, ja sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta jolle annetaan vähän anteeksi, rakastaa vähän. Luuk.7:47.

Nykyajan ihmiselle ei saisi puhua synnistä ja parannuksesta. Postmoderni ihminen loukkaantuu, kun annetaan ymmärtää, että hän on jotenkin paha tai vähintäänkin huono ja kaipaisi uudeksi luomista ja perusteellista uudistumista voidakseen tulla paremmaksi ihmiseksi. Niinpä synti-sanaa ei nyt suosita, se on vanhentunut.

Vanhat kirkot ovat osittain syyllisiä tähän, sillä he ovat luoneet lapsikasteen muodossa pelastusautomaatin, joka ei odota keneltäkään synnintuntoa ja parannusta. No, ehkä rippikoulussa voidaan sekin aihe käsitellä ja ohjata nuoria terveeseen hengelliseen syntymään. Tuoreessa muistissani on, kuinka isä Matteokin osasi tv-sarjassaan kristillisen uskon perusasiat ja sanoi synnintuntoon tulleelle rikoksen tekijälle: ”Jeesus on jo antanut sinulle anteeksi”. Mutta lapsikasteen kummallinen automaatti usein enemmän estää ihmisiä tulemasta Jeesuksen luo kuin vetää heitä pelastukseen. En sinänsä kumoa lapsikasteen siunausta. Haluan vain todeta, että ihminen ei kestä elämänsä varrella eteen tulevia uskon koetuksia, jos hän on uskossa vain jonkin automaatin takia.

Uudessa testamentissa on monia esimerkkejä siitä, kuinka Jumalan rakkaus kohtaa syntisen ihmisen ja kuinka juuri rikkoneet ja pois poikenneet saavat armon. Kun katumukseen ja synninhätään tullut ihminen saa syntinsä anteeksi, hän samalla kiintyy Kristukseen. Hänessä syntyy vastarakkaus, joka kestää elämän vastoinkäymisissä ja koetuksissa. Hän on kokenut jotain, joka ylläpitää lojaaliutta Kristukselle.

Kristuksen rakkaus on siitä ihmeellistä, että se suuntautuu ansiottomiin. Hänen armonsa annetaan sille, joka joutuu silmätysten oman kelvottomuutensa kanssa. Vapahtajan antama hyväksyntä koskettaa syvältä ja luo kiintymyssuhteen, jota mikään uskonnollinen rituaali ei voi saada aikaan.

Pitäkäämme evankeliumi voimassa. Asettakaamme se aina lain edelle. Ohjatkaamme ihmisiä Jeesuksen luo – ei niinkään fraasikirkkoihin (joita ovat käytännössä kaikki Suomen kirkkokunnat). Kirkon ja seurakunnan jäseniä heistä tulkoon sen jälkeen, kun heillä on takanaan ensin aito kohtaaminen Vapahtajan kanssa. Sitä varten terveeseen hengelliseen syntymään kuuluu uskovien kaste.

Ne, jotka ottivat Pietarin sanat vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä. Ap.t.2:41.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Kiintyminen Kristukseen

Kirjoittanut : 29.09.2022 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Häiriötekijöitä

Kukaan teistä ei saa tehdä vääryyttä lähimmäiselleen. Pelätkää Jumalaanne! Minä olen Herra*, teidän Jumalanne. 3.Moos.25:17.

Kiinalaiset ovat kautta aikain käyttäneet kertomuksiaan viisauden opettamiseen. Seuraavakin kertomus lienee kiinalainen, mutta en tarkkaan tunne sen alkuperäistä muotoa. Kuulin sen jotensakin seuraavassa muodossa. Oli siis vanha mies ja nuori poika. He lähtivät markkinoille ja ottivat aasin mukaan. Vanha mies istui aasinsa selkään ja poika käveli vierellä jalkaisin. Tiellä tuli vastaan muita kulkijoita ja eräs alkoi säälitellä poikaa: ”Kuinka te aikuinen mies istutte aasin selässä, kun pojan pitää kävellä?” Niinpä mies laskeutui aasin selästä ja poika pääsi välillä ratsastamaan. Mutta tien vierellä oli ihmisiä, jotka sitten sanoivat: ”Kuinka tuo vanha mies joutuu kävelemään ja nuori mies saa ratsastaa?” Niinpä nuori mies nousi aasin selkään yhdessä vanhuksen kanssa. Kun he olivat edenneet jonkin matkaa, tien vieressä olevat ihmiset alkoivat säälitellä aasia. ”Kuinka tuo aasiparka jaksaa kantaa kahta miestä?” Niinpä loppumatkan kaupunkiin miehet kantoivat aasia selässään…

Näin saatamme joutua ihmisten mielipiteiden ohjaamiksi. Olemme tuuliviirejä, jotka kääntyvät aina toisten mielipiteen suuntaan. Olisi parempi, jos tietäisimme, mikä on viisasta ja mikä ei, mikä sopii minun elämäni tavoitteisiin ja milloin eriävä mielipide on vain häiriötekijä. Tämä on erityisen tärkeää Jumalan valtakunnan työssä, jossa päämäärä on tärkeä, Jumalan antama näky johtotähti, jota ei saa kadottaa silmistään.

Häiriötekijöitä voi olla muitakin. Monet vahvat persoonat haluavat hallita sinua. Toiset varaavat sinun resurssejasi: aikaa, rahaa, lahjoja, luovuuttasi. Joku haluaa olla palveltavana ja tehdä sinusta oman orjansa. Mistä tunnistamme nämä ihmiset? Onhan tärkeää osata palvella toisia, milloin se sitten muuttuu häiriötekijäksi? – Jos sinun pitää aina vain antaa jotakin, rahaa tai voimia, aikaa ja energiaa toisen hyväksi, mutta toinen ei koskaan anna sinulle mitään – silloin on syytä harkita vetäytymistä pois sellaisen ihmisen vaikutuspiiristä. Sinun pitää voida varata parhaat voimasi, leijonanosa ajastasi, intosi ja luovuutesi Jumalalle. Ensirakkaus Kristukseen on tärkeä. Oma perhe voi olla seuraava, seurakunta sitten, työ ja muu välttämätön, mutta hyväksikäyttäjät siirrettäköön jonon hännille.

Kukaan ei saa tehdä veljelleen vääryyttä eikä pyrkiä hyötymään hänen kustannuksellaan. sillä Herra on kaiken tämän rankaisija, kuten myös aiemmin olemme teille sanoneet ja teroittaneet mieleenne. 1.Tess.4:6.

Hyödyn tavoittelija ei kuitenkaan voi meitä orjuuttaa, jos emme suostu siihen. On omalla vastuulla pitää omasta reviiristä huolta ja torjua häiriötekijät, jotka eri muodoissaan pyrkivät hajauttamaan huomiomme sivuasioihin. On osattava arvioida, mikä on Kristuksen lain mukaista lähimmäisen palvelemista, mikä ei. Voimme pitää mielessä Paavalin kehotuksen: Kantakaa toistenne kuormia, niin täytätte Kristuksen lain. Gal.6:2. Mutta olisi osattava pysyä sillä tavalla tasapainossa, että emme kadota omaa kutsumustamme. Näkyynsä keskittynyt on tunnistettavissa – ei tylyydestä muita kohtaan, vaan rakkaudestaan Herraan.

Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette häntä nyt näe, ja te riemuitsette sanoin kuvaamattomalla ja kirkastuneella ilolla, sillä te saavutatte uskonne päämäärän, sielujen pelastuksen. 1.Piet.1:8-9.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Häiriötekijöitä

Kirjoittanut : 28.09.2022 Kategoria/t: Rohkaisu