RSS

Jumalan lupaukset

Niin monta kuin on Jumalan lupausta, ne ovat hänessä ”kyllä”. Siksi mekin sanomme hänen kauttaan: ”Aamen”, Jumalan kunniaksi. 2.Kor.1:20.

Jumalan lupaukset Raamatussa – siinäpä kolme sanaa, jotka toistuvat, kuulostavat tutuilta ja ymmärrettäviltä, mutta jos tarkemmin niitä ajattelee, konkretia asian ympäriltä häipyy saman tien. Mitkä ihmeen lupaukset?

On tietynlainen oppimistehtävä löytää Raamatusta Jumalan lupauksia, joilla on itselle merkitystä. Monta kertaa Raamattua lukiessa Jumalan lupaukset vilistävät ohitsemme emmekä huomaa niitä. Teksti ei kosketa, koska olemme niin unessa. On olennainen osa hengellisen elämän herkkyyttä, että hoksottimemme ovat kunnossa ja rekisteröimme Jumalan lupaukset. Vasta sitten voimme tarttua niihin, vedota niihin, pyytää niitä – ja saada ottaa niitä vastaan.

Daavidin jälkeläisistä Jumala on lupauksensa mukaan antanut Israelille Vapahtajaksi Jeesuksen. Ap.t.13:23.

Jumala ei tee mitään antamatta ensin sitä koskevaa lupausta. Jumalan suurin lahja ihmiskunnalle, Jeesus, oli sekin ensin lupaus. Paavali oli opiskellut Vanhaa testamenttia pienen ikänsä ja tunsi hyvin Jumalan lupaukset. Hän oli tietoinen Jumalan lupauksista ja niillä oli hänen elämänkatsomuksessaan tärkeä sija:

Nyt seison tuomittavana sen tähden, että panen toivoni lupaukseen, jonka Jumala on antanut meidän isillemme. Sen lupauksen toteutumista toivovat meidän kaksitoista heimoamme, kun ne palvelevat Jumalaa lakkaamatta, yötä päivää. Ap.t.26:6-7.

Voitaneen sanoa, että Paavali eli lupauskeskeistä elämää. Eikö meidänkin olisi syytä nostaa Paavali esimerkiksi myös tässä asiassa? Voimme varmastikin terästää havainnointiamme ja tulla syvemmin tietoisiksi Jumalan lupauksista. Monet lupaukset koskevat ihmiskuntaa ja sen historiaa, mutta monet lupaukset koskevat meitä seurakuntana ja yksilöinä. Jumala on esimerkiksi luvannut herätyksen aikoja, hän on luvannut pelastaa meidän perhekuntamme, hän on luvannut ottaa meidät mukaansa ylösnousemukseen ja taivaan kirkkauteen. Hän on luvannut olla meidän kanssamme joka päivä ja huolehtia meidän tarpeistamme. Hän on luvannut parantaa sairaita, täyttää uskoon tulleita Hengellään, käyttää sinuakin evankeliumin työssä. Hänen lupauksensa tuovat elämää maan päälle ja tähän aikaan – tartutaan niihin!

ja niiden kautta lahjoittanut meille kallisarvoiset ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden avulla tulisitte osallisiksi jumalallisesta luonnosta ja pääsisitte pakoon turmelusta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee. 2.Piet.1:4. Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu. 2.Piet.3:13.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Jumalan lupaukset

Kirjoittanut : 25.01.2023 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Taivaallinen asumme

Täällä me huokailemme ikävöiden, että saisimme pukeutua taivaalliseen majaamme, sillä kun olemme pukeutuneet siihen, meitä ei enää havaita alastomiksi. 2.Kor.5:2-3.

Taivaallinen ihminen – ylösnoussut uskova – muistuttaa Jeesusta, joka näyttäytyi pääsiäisaamun jälkeen 40 päivänä opetuslapsilleen. Hän oli pukeutunut ehkä jokseenkin samoin kuin luonnollisen elämänsä päivinä, mutta hänen kykynsä siirtyä paikasta toiseen ja muuttua näkyvästä näkymättömäksi ja päinvastoin – se oli hämmästyttävää. Luulisin kuitenkin, että hänen vaatetuksensa sitten kirkkaudessa oli jotain aivan muuta kuin olemme tottuneet näkemään.

Mietin Joosefia, joka sai isältään värikkään puvun. Se kallis tunika hienon hienoine kankaineen ja taidokkaasti kirjottuine kuvioineen sai veljekset kateuden valtaan. He ymmärsivät, että Joosef oli isänsä suosikki, lellilapsi suorastaan. Mutta hänellä oli samalla kuin ennakkoperintönä arvokkuutta ja valtaa, jota muut olisivat halunneet saada vanhemman oikeudella.

Joosefin tragedian tunnemme. Voimme arvailla Joosefin tunnelmia vankilassa, kuinka hän kaipasi isäänsä ja sitä hienoa tunikaa, joka ilmensi hänen asemaansa perheessä. Nyt hän oli orja ja vieläkin pahempaa – vanki, joka kantoi rautarengasta kaulassaan (Ps.105:18 KR92). Hänellä ei ollut mitään kunnollista asua, jota pitää. Ei mitään arvokkuutta.

Näin mekin usein huokailemme täällä maallisen elämämme surkeudessa. Kaipaisimme saada arvokkuutta, olemmehan kuninkaan lapsia. Mietimme Joosefin tavalla, minkälaisen hienon kuninkaallisen puvun saamme kerran pukea yllemme.

Joosef auttaa meitä luomaan mielikuvan siitä asusta, jonka saamme, kun meidät ylennetään kirkkauteen. Hänethän puettiin mitä hienoimpaan egyptiläiseen asuun, josta kerrotaan näin: Sitten farao otti sormuksen kädestään, pani sen Joosefin sormeen, puetti hänen ylleen hienot pellavavaatteet ja ripusti kultaketjut hänen kaulaansa. 1.Moos.41:42. Virkamiehillä oli lisäksi omat tunnuksensa. Egyptiläinen arvohenkilö piti peruukkia ja päähinettä, joka suojasi auringon paahteelta. Kasvot olivat vahvasti meikatut, varsinkin silmät. Otsaa koristi kultainen koru, joka oli näyttävän kokoinen ja koristeltu timanteilla. Mainittu kultaketju peitti hartiat ja ja siihen oli siroteltu henkilön asemasta riippuen erilaisia korukiviä ja tunnuksia. Pellavaista vaatetta koristi kultainen vyö. Joosefin puku heijasti hänen asemaansa, jonka arvovaltaisuutta kuvasti se, että hänen edellään kulki seremoniamestari, joka komensi ihmiset polvilleen ennen Joosefin sisääntuloa (1.Moos.41:43).

Saattaa olla, että kuvaukseni Joosefin asusta ei ole kaikin puolin historiallisesti luotettava, mutta ymmärrät varmaan, mihin pyrin. Nimittäin sinä päivänä, kun omaisesi tulevat katsomaan sinua tuolla puolen ajan rajan, heiltä loksahtaa suu auki. Mitä ihmettä? Onko tämä meidän Matti? Ei voi olla! Ei, tämä ei voi olla meidän Liisa! Sinua on mahdoton tunnistaa. Eivät Joosefin veljetkään tunnistaneet Joosefia.

Se hieno värikäs puku, joka ennen oli huippua, on nyt vain kalpea aavistus siitä, mitä sinun ylläsi nyt on. Sitä paitsi sinun pukusi kangashan hohtaa valoa…

Kirjoitin tämän, jotta itse kullekin muodostuisi elävä mielikuva siitä, mikä meitä odottaa taivaassa. Ja että se mielikuva saisi meidät pysymään uskossamme lujina, määrätietoisina ja vahvoina. Että tietäisimme, mikä arvokkuus meistä huokuu silloin – kuninkaan lapsista. Joku voi sen leimata menestysteologiaksi, mutta leimatkoon. Jätämme hänelle vanhat vaatteemme kierrätykseen.

Päättelen siis, etteivät tämän nykyisen ajan kärsimykset ole verrattavissa siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin. Room.8:18.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Taivaallinen asumme

Kirjoittanut : 24.01.2023 Kategoria/t: Profetia, Rohkaisu

 

Oikeat motiivit

Muistattehan, veljet, kovan työmme ja vaivannäkömme. Yötä päivää me teimme työtä, ettemme olisi kenellekään teistä rasitukseksi, kun julistimme teille Jumalan evankeliumia. 1.Tess.2:9.

Evankeliumin työ kiinnostaa monia, mutta matkalla tahtoo olla sudenkuoppia. Yksi sudenkuoppa on idea, joka kytkee elannon hankkimisen yhteen evankeliumin työn kanssa. Vain harva on oivaltanut, että paras tapa tehdä Jumalan valtakunnan työtä on tehdä sitä omalla kustannuksellaan tai ainakin niin, että elättää itsensä maallisella työllä – sen lisäksi voi ottaa vastaan avustuksia evankeliumin työn kulujen peittämiseen, mutta ei elatukseensa. Minä jäin aikoinaan nelipäiväiseen työhön, jotta minulle jäi aikaa tähän nettipastorin työhön. Sittemmin olen siirtynyt eläkkeelle maallisesta työstäni, joten en ole kenenkään siivellä mitään puuhastellut enkä yhdenkään seurakunnan taloutta rasittanut.

Kannustan siis kaikkia nuoria, jotka aikovat antautua Jumalan valtakunnan työhön, hankkimaan maallisen ammatin itselleen ja huolehtimaan taloudestaan niin että ei tarvitse rasittaa seurakuntia tai kristillisiä järjestöjä. Voihan olla, että panostus jää tämän vuoksi pienemmäksi, mutta yhteen laskettuun panostukseen pitää laskea mukaan se hyöty, minkä muut saavat tästä ratkaisusta.

Katson päätäni pyöritellen kristillisten järjestöjen työntekijälaumoja. Varsinkin niinä hetkinä, kun kädessäni on järjestön kerjuukirje. Siinä vedotaan suureen rahan tarpeeseen, jota evankeliumin työ aiheuttaa. Pitää todeta, että eihän se evankeliumin työ niin kauheasti rahaa kuluta, vaan nuo ihmislaumat, joita siinä ohessa elätetään!

Terveet ja työkykyiset ihmiset haluavat kevyen sisätyön, mukavan ajankulun kynän pyörittelyn ja paperin siirtelyn merkeissä. Tai hauskan puuhastelun videolavasteiden ja kameroiden keskellä. Ihmiset, joiden ammattina oli rakennusmies, autonkuljettaja, metsuri, peltiseppä, sairaanhoitaja – mitä hienoja ammatteja ihmisillä onkaan – he haluavat nyt esiintyä kirjanoppineina tai toimistovirkailijoina! Pitää sanoa suoraan: monet ovat parhaimmillaan duunariammateissa. Kynän pyörittäjinä tai saarnamiehinä heistä tulee keskinkertaisia, vähän kuin evankeliumin työhön eksyneitä, sanoja hapuilevia ja huonon ulosannin omaavia esiintyjiä, joilla ei aina ole mitään omaa sanottavaa, ainoastaan lainattuja fraaseja tai menneiden herätysaikojen muisteluita, niitäkin takellellen. Täytyy tosin myöntää, että on olemassa henkilöitä, jotka ovat sopivia toimistotyöhön, ehkä peräti parhaimmillaan siinä.

Lapset ja nuoret, olkaa rehellisiä, panostakaa tulevaisuuteenne, hankkikaa ammatti ja pysykää siinä tavoitteessa, että ette rasita seurakuntaa, kun samalla kaikin voimin hakeudutte evankeliumin työhön ja oman kutsumuksenne löytämiseen. Olette onnellisia, jos voitte nauttia maallisesta työstänne palkkaa ja samalla tehdä kutsumustyötä oman toimen ohella. Tämä on minun näkemykseni.

…emmekä syöneet ilmaiseksi kenenkään leipää, vaan me ahkeroimme työssä ja vaivassa yötä päivää, ettemme olisi rasittaneet ketään teistä. 2.Tess.3:8.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Oikeat motiivit

Kirjoittanut : 23.01.2023 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Jumalaa ei voi manipuloida

Olkoon Jumala luotettava, vaikka kaikki ihmiset olisivat valehtelijoita! Room.3:4.

Manipulointi tarkoittaa vaikuttamista ulkoapäin toisen näkemyksiin niin vahvasti, että toinen joutuu vastoin tahtoaankin uskomaan manipuloijan väitteisiin. Wikipedia: ”Manipuloinnin kohteeksi joutuneesta tuntuu siltä, että hän joutuu tekemään jotain vastoin tahtoaan tai omia etujaan toisen ihmisen hyväksi.” Manipulointi on tavallaan henkistä väkivaltaa ja ’suostuttelulta näyttävää pakottamista’. Äitini yritti manipuloida Jumalaa, jotta tämä antaisi hänelle kahden pojan jälkeen tytön. Kun sitten tuotin hänelle pettymyksen, hän purki vihaansa lähinnä minuun. Hän ei antanut anteeksi, että olin poika, vaan kuolemaan asti viha kyti hänen sisällään.

Mutta kannattaako olla niin narsisti, että ajaa läpi omia pakkomielteitään jopa Jumalaa vastaan? Minunkin on pitänyt noudattaa neljättä käskyä ja kunnioittaa äitiäni kaikesta huolimatta, koska Jumala ei muuta mieltään. Joku saattaa luulla, että Jumala on höpötellyt kaikenlaista tarinaa Raamatun täyteen, mutta ei tarkoita sitä nyt niin vakavasti otettavaksi. Voimme aivan hyvin laittaa mielipiteemme mielipidettä vastaan.

Noinkohan? Kun luen nettilehtiä tai blogeja, huomaan tämän tosiasian toistuvan: ihmiset kertovat mielipiteitään. Aina he eivät ole ehdottomia, vaan he ovat jaloudessaan valmiita keskusteluun. Myös uskovien keskustelupalstoilla taitetaan peistä siitä, onko Jumala sitä mieltä vai tätä mieltä ja tarkoittaako hän, mitä sanoo. Jumalan sanaa taivutellaan välillä kuin muovailuvahaa.

Kyllä minäkin olen tuonut esiin omia näkemyksiäni ja omia mielipiteitäni, varsinkin horisontaalissa tasossa. Helluntailaiset ja muut kirkkokunnat saavat aika ajoin katsoa itseään peilistä (tästäkin peilistä nimeltä On kirjoitettu) ja todeta, miten yllättävän ruma naama näkyy sieltä. Toisaalta ei se aina niin rumalta näytä, onhan se vähän omanlaisensa, sopivassa valaistuksessa ihan kauniskin. Minua kauniimpi ainakin. Mutta Jumalaan en usko voivani vaikuttaa. Rukoilen tietysti kaikenlaisia asioita, mutta uskon, että Jumala suodattaa rukouksistani pois kaiken, mikä ei ole sopusoinnussa hänen tahtonsa kanssa.

Yleisesti on kyllä käynnissä kova vääntö, jossa yritetään vääristää Jumalan sanan merkitys. Käytetään milloin mitäkin argumenttia ”sen ajan kulttuurista”. Jumalan sana selitetään tyhjäksi, kun ei jakseta totella sitä. Varmaan syyllistyn tähän itsekin, vaikka en haluaisi. Mutta nykyaika marssittaa tieteenkin Jumalaa vastaan. Ihmiskäsitys on niin vapaamielinen joka suuntaan, että moraalistakin on tullut tarpeetonta. Moni asia on käynyt vanhanaikaiseksi, varsinkin uskonto. Koronapandemian keskellä ei juuri tule mieleen kääntyä Jumalan puoleen ja miten voisikaan kääntyä Jumalan puoleen, jos häntä ei edes ole!

Meillä uskovilla on siis tänä aikana suuri vastuu pysyä lojaaleina Kristukselle ja näyttää se maailmalle. Meidän tulisi mielipiteemme kertomisen sijasta kertoa Jumalan mielipide – se uuden liiton mukainen. Meidän tulisi puolustaa uskoa ja Raamatun arvovaltaa. Kiitos sinulle, joka olet niin toiminut. Raamatun turhentajat saavat kerran hävetä ja sinä saat kunnian siitä, että olet puolustanut Jumalan sanaa ja luottanut häneen, joka on luotettava. Heidän nimensä ja muistonsakin pyyhkäistään pois, mutta sinä saat loistaa. Sinun päähäsi lasketaan voiton seppele.

Pysykäämme horjumatta toivon tunnustuksessa, sillä lupauksen antaja on uskollinen. Hepr.10:23.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Jumalaa ei voi manipuloida

Kirjoittanut : 22.01.2023 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Parjaajat ja myrkynkylväjät

…ne, jotka puhuvat pahaa teidän hyvästä vaelluksestanne Kristuksessa, joutuisivat häpeään siinä, mistä he teitä panettelevat. Onhan parempi, jos niin on Jumalan tahto, kärsiä hyväntekijänä kuin pahantekijänä. 1.Piet.3:16-17.

Hyvä vaellus kristittynä? Mitä se on? Jotkut korostavat seurakunnan tilaisuuksissa näyttäytymistä. Joidenkin mielestä vielä parempi kristitty on sellainen, joka tekee aina parannusta, oli syytä tai ei. Hyvä kristitty on ylhäältä johdettavissa ja toteuttaa vastaan mukisematta kaikki seurakunnan johtajan oikut? Hyvä kristitty pitää suunsa kiinni eikä sano mitään vastaan kenellekään? Hyvä kristitty antaa aina ylimääräiset rahansa pois?

Hyvän kristityn ominaisuuksia voitaisiin luetella paljonkin, mutta nuo eivät vaan osu eivätkä uppoa. Mikään noista ei määritä hyvää kristittyä. Lyhyen määritelmän antaminen on mahdotonta. Jos olemme uskoon tulleita, tarvitsemme kasvua, jotta meistä voisi tulla kristittyjä. Asian tekee monimutkaiseksi se, että voimme olla kristittyjä, vaikka emme ole tulleet uskoon.

Puhun kuitenkin uskoon tulleista. Joudumme kasvamaan keskellä keskeneräisiä uskovia, jotka parjaavat ja panettelevat toisiaan. Näemme kaikenlaista vanhan luonnon sekaantumista seurakunnan elämään: ahneutta, valehtelua, juonittelua, pelaamista, valtataistelua. Uusi testamentti mainitsee monia uskovien syntejä, luettelo on tosi pitkä. On siis tärkeää, että kasvamme uskossa, sillä kasvun myötä raadollisuutemme edes vähän karisee. Joku voi päästä aika pitkällekin. Heille voimme nostaa hattua.

Kuinka siis suhtautua parjaukseen ja myrkynkylväjiin? Kuinka pysyä kristittynä, kun pahan voimat käyvät kimppuun? Varmasti hyvä reaktio juontaa aina juurensa Raamatun sanasta. Joskus on hyvä olla reagoimatta mitenkään, joskus on hyvä vastata sävyisästi ja karttaa kaikkea kostamista. Voimme jättää asiamme Puolustajan käsiin. Niin uhri kuin hyökkääjä tarvitsevat uskossa kasvamista. Molemmat ovat Jumalan työn kohteita.

Rakkaani, koska te siis tiedätte tämän jo ennalta, olkaa varuillanne, ettei jumalattomien eksytys tempaa teitä mukaansa ettekä lankea pois omalta lujalta pohjaltanne. Kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänelle kunnia nyt ja aina iankaikkisuuden päivään! Aamen. 2.Piet.3:17-18.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Parjaajat ja myrkynkylväjät

Kirjoittanut : 21.01.2023 Kategoria/t: Rohkaisu