RSS

Mieli löytää levon

Jumala ei aina vastaa rukouksiin, kuten toivoisimme. Rukoilijan tulee ymmärtää, että Jumala on paljon meidän yläpuolellamme, hän on valtasuuruudessaan käsittämättömän korkea ja ylhäinen, suuri ja väkevä. Silti hän kuulee pienen ihmisen rukouksia ja huokauksia. Hänellä on myös oikeus evätä meiltä asioita ja meidän purnaamisemme on silloin turhaa. Rukoilijan tulee ymmärtää, että tärkeämpää kuin saada vastaus johonkin pyyntöön, on elää Jumalan yhteydessä. Hänen huolenpitonsa ja kasvatuksensa on jotain paljon enemmän kuin vain meidän yksittäiset pyyntömme ja rukousvastauksemme.

Nykyään rukoilen enemmän hengellisiä aiheita kuin uskonelämäni alkutaipaleella. Pyrin myös rukoilemaan yksityiskohtaisesti. Siitä Herra tietää, että haluan oikeasti sitä, mitä pyydän. Nimittäin se, joka haluaa jotakin, osaa myös yleensä sanoa tarkasti, mitä haluaa. Sain opetusta tästä jo pienenä lapsena, kun halusin puuhevosen joululahjaksi. Kerroin toiveeni eräälle sukulaiselleni, joka otti toiveeni todesta ja lahjoitti minulle puuhevosen. Mutta se ei ollut lainkaan sellainen puuhevonen, jonka minä halusin. Tajusin, että en ollut kertonut, millaisen puuhevosen halusin ja siksi oli oma syyni, että sain jotain muuta.

Nykyään pyrin olemaan avoimempi sille, mitä Pyhä Henki haluaa minun rukoilevan. On hyvä, jos voimme elää Hengen ohjauksessa. Oma rukousohjelma on hyvä olla, mutta se täytyy osata laittaa sivuun, kun jokin asia tai henkilö nousee sydämelle. Kiitollinen mieli on hyvä lähtökohta silloinkin, kun huoli painaa.

Olkaamme siis kiitollisia tänään kaikesta Herran hyvyydestä ja huolenpidosta. Olkaamme kiitollisia, että voimme rukoilla ja kertoa ilomme ja surumme Herralle. Hän on kaikista vaikutusvaltaisin ystävämme. Rukouksessa stressi hellittää, mieli löytää levon, rauha laskeutuu sydämeen.

Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hylännyt rukoustani eikä ottanut minulta pois armoaan! Ps.66:20.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Mieli löytää levon

Kirjoittanut : 17.02.2020 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Lähetä minut!

Ihmisen on tärkeää ottaa vastaan Jeesus elämänsä Herraksi ja tulla uskoon. Jos et ole vielä sitä tehnyt, mutta sydämessäsi on halu palvella Herraa, sano Jeesukselle:

”Anna minun syntini anteeksi. Herra Jeesus, haluan kääntyä pois maailmasta, hylätä jumalattoman elämän ja tulla sinun tykösi. Haluan antaa elämäni sinulle, tule minun sydämeni valtiaaksi. Puhdista minut kaikesta synnistä ja vääryydestä verelläsi, sanallasi ja hengelläsi – tästä lähin haluan palvella sinua!”

Ratkaisun tekeminen on monien kohdalla tärkeä päätös. Tarvitaan sopivasti määrätietoisuutta ja syvää vakaumusta, jotta uskossa vaeltaminen voi olla kestävää ja johtaa hengelliseen kasvuun. Tähän jokainen tarvitsee muita uskovia – seurakunnan. Uskonratkaisun tehtyäsi hakeudu siis johonkin seurakuntaan – jos et ole jo valmiiksi seurakunnan yhteydessä – ja pyri vakiintumaan uskossa. Vakiintuminen ei merkitse pysähtymistä.

Kun olet tullut uskoon, olet ensin vauvauskova. Sinulla on leluja ja tutti suussa – varttuneempien pitää ottaa se normaalina asiana. Kun olet varhaisteini, sinulla on enemmän intoa kuin taitoa. Kun tulet nuoreksi aikuiseksi, sinä olet valmis löytämään oman kutsumuksesi. Seurakunta on toivottavasti tarjonnut sinulle mahdollisuuden kokeilla erilaisia työmuotoja ja antanut sinun kokeilla siipiäsi eri tehtävissä. Kun olet löytänyt sen kutsumuksen, jonka Jumala on sinulle valinnut, voit sanoa:

”Tässä olen, Herra. Lähetä minut!” (Jes.6:8).

Samoin kuin uskon ratkaisun tekeminen oli tärkeä käännekohta, myös tämä antautumisen hetki voi kääntää elämäsi suunnan. Jumala todella voi lähettää ja avata sinulle ovia sanansa julistamiseen – tai mikä sinun tehtäväsi olikaan. On mahdollista, että jättäessäsi itsesi Herran käyttöön, sinä saat siivet ja sinä etenet hyvää vauhtia kohti työsarkaasi ja elämäntehtävääsi.

Monia uskovia vaivaa eräänlainen apatia. He eivät tiedä, mikä heidän elämäntyönsä on. He eivät tunne itseään, eivät tiedä omaa armoitustaan. Edelleen hengellinen kasvu on kesken ja aikuistuminen puolitiessä. Edelleen he viipyvät murrosiän keskenkasvuisissa hapuiluissa. Monet tuhlaavat aikaansa kaikenlaisessa hauskanpidossa.

Seurakuntaan vakiintumisen pitäisi jossain vaiheessa jäädä taakse ja uskovan vakiintua uudestaan – lähteä minne tahansa Herra lähettää löytääkseen elämänsä siinä hankkeessa, josta on määrä tulla vähitellen elämäntyö. Herra antakoon sinulle kutsun työhönsä, lähettäköön sinut liikkeelle ja voidelkoon sinut Pyhällä Hengellä. Paavali muistuttaa meitä, kuinka tärkeä elementti kaikessa on Jumalan armo:

Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha. Olen tehnyt enemmän työtä kuin kukaan heistä, en tosin minä vaan Jumalan armo, joka on ollut minun kanssani. 1.Kor.15:10.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Lähetä minut!

Kirjoittanut : 16.02.2020 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Minne tähdet menevät päiväksi?

Hauska kysymys. Kuulostaa lapsen keksimältä. Mutta harvoin tulee ajatelleeksi, kun katsoo kirkasta sinitaivasta, että siellä ne tähdet ovat, vaikka eivät näykään. Evankelista Kalevi Lehtinen kertoi jossain yhteydessä, että ollessaan kaivoa kaivamassa, hän saattoi kaivon pohjalta nähdä tähtiä keskellä päivää. Kun kaikki hajavalo häiritsi mahdollisimman vähän, tähdet erottuivat keskellä kirkasta päivääkin.

Näin voi tapahtua myös hengellisessä elämässä. Kun ympärillä on pimeää, alamme nähdä jotakin, mitä emme näe muuten. Alamme nähdä valoa, joka ei muuten erotu. Jumalan sanakaan ei aina loista meidän sokeiden tai maailman valon häikäisemiin silmiimme niin kirkkaasti, että noudattaisimme sitä. Pietari muistuttikin seurakuntaa: ..ja te teette hyvin, jos otatte siitä [profeetallisesta sanasta] vaarin niin kuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta, kunnes päivä valkenee ja kointähti syttyy teidän sydämissänne. 2.Piet.1:19.

Joskus pimeys, jonka Jumala sallii, auttaa meitä. Ne vaikeudet ja koettelemukset, jotka tekevät elämästä raskasta, voivat olla Jumalan mahdollisuus – yö, joka tuo esiin tosi valon. Ehkä Paavalin esittämä paradoksaalinen teologiakin tuntuu tätä taustaa vasten järkeenkäyvältä, kun hän sanoo: Siksi olen mieltynyt heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään, vainoihin ja ahdistuksiin, joihin joudun Kristuksen tähden, sillä kun olen heikko, silloin olen voimakas. 2.Kor.12:10.

Puhumme ”Jumalan armon auringosta”, mutta voimme puhua myös ”Jumalan armon yöstä”. Raamatun lehdillä kohtaamme enkeleitä keskellä yötä ja Kristuksen kirkkauden evankeliumikin julistettiin ensimmäiseksi yön pimeydessä, kun Betlehemin paimenet saivat kuulla: ”Teille on syntynyt Vapahtaja”.

Älkäämme siis torjuko Jumalan antamia siunauksia valikoimalla niistä esiin vain miellyttävät ja mukavat asiat. Olkaamme valon ja päivän lapsia, mutta eläkäämme Jumalan lapseudessa myös yöllä, sillä hän haluaa ilmestyä meille etenkin silloin, kun pimeys tavalla tai toisella meitä ympäröi. Hän haluaa kasvattaa meissä uskoa ja luottamusta häneen, kun ilon aiheet ovat vähissä. Ja jos meidän oma sydämen lamppumme palaa vaivalloisesti, se näkyy silti kirkkaana, kun on yö. Sitä valoa ja sitä sydämen paloa, sitä hengen liekkiä hän tuli vahvistamaan meissä.

Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja heikosti palavaa kynttilänsydäntä hän ei sammuta. Hän toteuttaa oikeutta uskollisesti. Jes.42:3.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Minne tähdet menevät päiväksi?

Kirjoittanut : 15.02.2020 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Kun elämä on pilalla

Silloin palvelija juoksi häntä vastaan ja sanoi: ”Antaisitko minun juoda vähän vettä ruukustasi.” 1.Moos.24:17.

Kertomus Rebekan kihlaamisesta Iisakille, on Raamatun romanttisimpia jaksoja. Mutta Uuden liiton ihmisinä ymmärrämme, että tuo kertomus on muutakin kuin historiaa – se on kuva siitä, miten Jumala etsii itselleen morsianta. Näemme Jeesuksen Sykarin kaivolla ja huomaamme hänen puhuvan samat sanat: Eräs samarialainen nainen tuli ammentamaan vettä, ja Jeesus sanoi hänelle: ”Anna minulle juotavaa.” Joh.4:7.

Voimme vertailla vähän Rebekkaa ja Sykarin kaivon naista ja huomata heti räikeitä eroja. Rebekka oli koskematon tyttö ja samarialainen nainen viidettä kertaa parisuhteessa. Rebekka oli joka suhteessa ihanteellinen morsianehdokas Iisakille, Sykarin kaivon samarialainen nainen oli häneen verrattuna elämän kolhima naisparka.

Ja kuitenkin: Jeesus kohteli tätä naisparkaa kuin Rebekkaa. Jeesus asetti hänet samalle viivalle ja antoi hänelle saman mahdollisuuden saavuttaa elämän syvin tarkoitus – elää Jumalan suunnitelma todeksi. Elämä oli monella tapaa mennyt pilalle, mutta Jeesus kykeni uudistamaan sen ennalleen, palauttamaan oikeille raiteille, johdattamaan aitoon ja elävään jumalayhteyteen.

Jeesus keskusteli naisen kanssa syvällisiä ja siitä seurasi, että: Silloin nainen jätti vesiruukkunsa, riensi kaupunkiin ja sanoi ihmisille: ”Tulkaa katsomaan miestä, joka kertoi minulle kaiken, mitä olen tehnyt. Ei kai hän vain ole Kristus?” Joh.4:28-29.

Monet luulevat, että he ovat tehneet liian monta erehdystä elämässään, että koko elämä on pilalla ja mitään ei ole tehtävissä. He syyttävät itseään, karttavat ihmisiä ja etenkin seurakuntaa, he tuntevat itsensä arvottomiksi ja etsiytyvät toisten hylkiöiden seuraan. He tuntevat oman syntisyytensä liian kipeästi, että kestäisivät kuulla siitä toisten suusta. He eivät tiedä, että Jeesus etsii heitä voidakseen palauttaa heille heidän ihmisarvonsa, uudistaakseen heidän elämänsä ja nostaakseen heidät aivan uudelle tasolle, puhdistaakseen heidät synnistä ja antaakseen heille tulevaisuuden ja toivon. Jeesus haluaa ottaa pois syyllisyyden ja lahjoittaa tilalle rauhan ja ilon.

Kun hän löytää lampaan, hän nostaa sen iloiten harteilleen, ja kotiin tultuaan hän kutsuu ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: ’Iloitkaa kanssani, sillä minä löysin lampaani, joka oli kadonnut.’ Minä sanon teille: samoin on taivaassa suurempi ilo yhdestä syntisestä, joka kääntyy, kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse. Luuk.15:5-7.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Kun elämä on pilalla

Kirjoittanut : 14.02.2020 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Terve arvostelukyky on lahja

Älkää mukautuko tämän maailmanajan menoon, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, jotta voisitte tutkia, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä. Room.12:2.

Hyvän arvostelukyvyn saavuttaminen vaatii mielen uudistumista sellaiseksi, että mieli ei enää toimi maailman arvojen mukaan. Niinpä emme enää tunne ketään lihan mukaan. 2.Kor.5:16. Hyvä arvio saavutetaan, kun nähdään pinnan alle. Jeesuksen röntgenkatse lävisti kaikki naamiot ja näki asioiden taustat.

Hyvää arvostelukykyä ei saavuteta kevyesti eikä ilmaiseksi, vaan se on osa hengellistä kasvua. Näemme Raamatusta esimerkkejä yllättävästä arvostelukyvyn puutteesta esimerkiksi Daavidin isän, Iisain, kohdalla. Hänhän ei tunnistanut nuorimmassa pojassaan mitään lahjoja tai erityistä potentiaalia mihinkään tärkeään tehtävään, joten tämä oli joutilas viettämään aikaa lampaiden paimenena – aputöissä. Daavidia ei kannattanut vaivata paikalle, kun Samuel tuli käymään.

Toinen esimerkki on Mooses, joka ei nähnyt Joosuassa seuraajaansa ennen kuin Herra varta vasten ohjeisti häntä selkokielellä (4.Moos.27:16-20).

Onko sinun ”kehityskelpoisuutesi” noussut mihinkään rooliin elämässäsi? Onko sinua koskaan aliarvioitu? Tunnetko tulleesi ohitetuksi, kun tarjolla olisi ollut mielenkiintoinen tehtävä – juuri sinulle sopiva?

Jumala näkee sinun lahjasi, sinun omistautumisesi, sinun vahvan uskosi. Jumala on luonut sinuun potentiaalia, jota hän voi käyttää. Hänellä on täydellinen arvostelukyky, hänen näkönsä ei petä, hänen korvansa eivät kuule väärin ja hänen sydämensä – se ei luule mitään. Hänen arvionsa sinusta on oikea ja pätevä. Odota Herraa, eräänä kauniina päivänä hän kutsuu sinua ja sinä saat voitelun ylhäältä ja sinut lähetetään Jumalan asialle.

Jeesus sanoi heille taas: ”Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin minäkin lähetän teidät.” Joh.20:21.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Terve arvostelukyky on lahja

Kirjoittanut : 13.02.2020 Kategoria/t: Profetia, Rohkaisu