Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana. Opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikella viisaudella, psalmein, kiitosvirsin ja hengellisin lauluin, laulaen kiitollisina sydämissänne Jumalalle. Kol.3:16.
Kannattaa opetella elämään Jumalan sanan mukaan, vasta sitten voimme ”opettaa ja neuvoa toisia”. Nämä kaksi samaan suuntaista päätöstä ovat vaikeita haasteita. Jos mietin vaikkapa kymmentä käskyä, voin kysyä itseltäni, olenko noudattanut niitä kaikkia. Vaikka emme elä lain alla, olemme kuitenkin kutsutut elämään Jumalan tahdon mukaan: palvelemme Jumalaa Hengen uudessa tilassa emmekä kirjaimen vanhassa. Room.7:6. Niin, olenko elänyt hengen mukaan ja noudattanut Jumalan käskyjä, seurannut Herraa ja elänyt Kristuksen lain mukaan?
Tällaisia kysymyksiä kannattaa kysyä ja opetella nöyryyttä, opetella näkemään itsensä oikeassa valossa. On terveellistä nähdä omat puutteensa, se antaa tilaa muutokselle. Jos määrätietoisesti opettelemme tuntemaan Jumalan sanaa ja ymmärtämään, mikä on hänen tahtonsa, emme niin herkästi eksy emmekä paadu tekemään syntiä. Mutta vaikka oppisimmekin elämään hurskaasti ja pääsemme jopa toiseen vaiheeseen – muiden neuvomiseen ja opettamiseen – saatamme yhä olla kaukana ”Kristuksen täyteyden täysi-ikäisyydestä” (Ef.4:13). Niin helposti katsomme muita alaspäin. Luulemme, että meidän edistymisemme uskossa on tarkoitettu muiden lyttäämiseksi. Pastorien perusvirhe on ”haukkua joka sunnuntai niitä, jotka elättävät heitä”.
Muistutan siis itseäni ja mahdollisesti sinuakin ylpeyden vaaroista. Kun pääsemme uskossa eteenpäin ja voimme olla avuksi muille, jotka tarvitsevat meitä – meidän vahvaa uskoamme, meidän rukoustukeamme, meidän neuvojamme, meidän sanan tuntemustamme – niin eikö vain meille tulekin kiusaus olla olevinamme jotakin, olla vähän parempia, asettaa itsemme muiden yläpuolelle? Unohdamme, että jokainen palvelutehtävän saanut on asetettu toisten alapuolelle – palvelemaan, ei johtamaan. Unohdamme, että meidän tehtävämme on rohkaista ja tukea, auttaa heikkoja, ruokkia lampaita ja koota niitä yhteen.
Mutta jos palvelija on paha, hän sanoo sydämessään: ’Minun herrani viipyy’, ja hän alkaa lyödä palvelustovereitaan ja syö ja juo juopuneiden kanssa. Matt.24:48-49.
Niinpä meidän on hyvä pitää mielessä, että emme tavoittele ihmiskunniaa, emme etsi korkeaa asemaa, emme mitään sellaista, johon lihallinen mielemme pyrkii. Me etsimme Hengen tietä ja Jeesuksen seuraamisen tietä. Tällä tiellä on oltava valmis luopumaan omista tavoitteista, omasta kunniasta ja maineesta, ja tyydyttävä siihen osaan, jonka Jumala antaa. Opetuslapselle riittää, että hänelle käy niin kuin hänen opettajalleen, ja palvelijalle niin kuin hänen isännälleen. Matt.10:25. Niinpä päivän rohkaisukin on sen mukainen:
Olkaa keskenänne yksimielisiä. Älkää tavoitelko korkeita, vaan sopeutukaa vaatimattomiin oloihin Älkää olko omasta mielestänne viisaita. Room.12:16.
On kirjoitettu 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.